Vinksin vonksin

Viikko sitten

2011-11-05T16:14:00.000+02:00

ihailtiin Ateneumin aarteita

piirreltiin työpajassa ötököitä

sulauduttiin kaupungin kaduille

istuttiin iltaa saaressa

nautittiin mahtavista tarjoiluista

suorastaan humalluttiin isännän itse tekemästä sitruunasorbetista

sunnuntaikävelyllä annettiin tuulen puhaltaa

tutkittiin tunneleita ja tykkejä

etsittiin aarteita

ihmeteltiin meren voimaa ja historian havinaa

tykättiin kovasti!

P.S. Geokätköjen etsintä ilman gepsiä oli suht haastavaa, vihje kun oli "bunkkerin sisällä" ja niitähän riitti... :)

Muodonmuutos

2011-10-20T21:27:00.000+03:00

Anopin autotalliin edellisiltä omistajilta jäänyt kirjahyllyn raato, jota joku oli joskus yrittänyt saada pysymään kasassa nauloilla, sai uuden elämän meidän olkkarin sohvapöytänä sunnuntaipäivän askartelun tuloksena.

Valo vaan alkaa olemaan vähissä sisällä, vaikka ulkona ei olisikaan ihan pimeää. Mutta mikäs sen ihanampaa kuin sytytellä kynttilät. Minä tykkään.

Syksyisen suloista viikonloppua kaikille - me suunnataan saareen... :)

Kaappi

2011-09-27T10:42:00.000+03:00

matkasi pari kesää sitten veneen keulassa anopin mökiltä Saaristomeren halki ja on siitä saakka odottanut ehostusta. Pinta oli pinttynyt ja rähjäinen, joten maalia tarvittiin.

Siitä olis mun mielestä voinut tulla myös turkoosi, mutta yhteisymmärryksessä päädyttiin tummansiniseen. Vihdoin viime viikonloppuna kaappivanhus vaihtoi valmiina paikkaa paremmin esille.

Ja juu, jalkalistat on vielä maalaamatta ja kattolistatkin pitäis maalata toisen kerran... puuh!

Mökillä

2011-09-10T19:21:00.001+03:00

alkavan syksyn tunnelmaa

kotimetsästä tuotuja sieniä

kaunis, tyyni ja hiljainen aamupäivä

kaapin maalausprojekti alkuun

pihapuuhastelua

pieni sadekuuro auringon lomassa

lounas terassilla

päiväunet

ja maailman hitain mökkimokkula (argh! mitä säätöä!)

mutta nyt on palju lämpiämässä

kohta saunakin

odotellaan vaan auringonlaskua

niin päästään nauttimaan lämpimästä kylvystä kuutamolla :)

Pikku hiljaa

2011-08-26T18:38:00.000+03:00

sitä vois vaikka palailla tännekin.

Kevät ja kesä menivät vauhdilla. Loma loppui, koulut ja työt alkoivat. Uusi työ on mielenkiintoista ja haastavaa, eikä yksikään päivä ole samanlainen kuin edellinen. Aika ja energia menee opetteluun, eikä pitkä ajomatka töihin tietenkään helpota asiaa. Silti syksyinen arki on alkanut rullaamaan helpommin kuin kuvittelin.

Viikonloput menevät tietenkin mökillä, mutta jotain pikku projektia pitäisi toteuttaa täällä kotonakin. Seuraavaksi vois vaikka vähän päivittää tuota olkkaria...

Ohi on

2011-03-23T07:44:00.000+02:00

neljä vuotta yrittäjyyttä. Suljin puodin oven lopullisesti vajaa pari viikkoa sitten.

Ja olo on mahtava - vapaa ja helpottunut! :) Aloin tulla mökkihöperöksi tuolla pienessä puodissani ja koska se ei nyt mikään kultakaivos ollut muutenkaan ja paikkakunnalle on tulossa lisää kilpailua, päätimme joulupyhinä liikkeen lopettamisesta.

Nyt on edessä uudet haasteet (hih, sain kivan työpaikan heti pari päivää viimeisen puotipäivän jälkeen!!), vapaat viikonloput ja muutenkin enemmän aikaa perheen kanssa. Niin ja palkka, sairaslomat ja lomatkin sitten joskus... ;) Sairaslomista puheen ollen tuntuu, että olen alkuvuoden aikana sairastanut kaikki ne flunssat ja influenssat yms. mitä en viime vuosien aikana ole ehtinyt potemaan!

Vielä olisi edessä hyllyjen purkaminen. Siinä kohtaa voi iskeä pieni haikeus, kun ne on aikoinaan ihan itse siihen paikoilleen rakennettu. Mutta eiköhän niillekin keksitä uusi elämä. :)

Nämä alla olevat kuvat on otettu joskus aikoinaan ennen avajaisia ikkunan paperista päätellen.

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

Joulurauhaa

2010-12-23T17:57:00.000+02:00

Oikein rauhaisaa ja leppoisaa joulua kaikille

näiden viimevuotisten joulukuvien myötä!

Silloin oltiin mökillä, tänä vuonna perinteisesti kotona.

Wii oli tuolloin kova juttu, saapas nähdä mikä tänä jouluna.

Tontut ovat ainakin kuiskineet helpotusta äidinkin bloggailuharrastukseen...

Toivottavasti ovat oikeassa, sillä mielelläni olisin enemmän läsnä täälläkin.

♥

Kun iltakahdeksalta tänään suljen puodin oven, alkaa oma joulu.

Ilman ihania kotijoukkoja, erityisesti ilman miestä, ei meille ehtisi joulua tulemaankaan.

Viime postauksen jälkeen olen nimittäin tainnut olla ruhtinaalliset kaksi päivää vapaalla...

Silti tai ehkä juuri siksi meillä ei stressata eikä hössötetä, valmistaudutaan vaan mukavaan yhdessäoloon.

Ja arvatkaa vaan, onko kiva tästä lähteä vastasiivottuun ja koristeltuun kotiin... :)

Lupaan ottaa rennosti!

♥

Talvikoti

2010-11-19T15:25:00.000+02:00

Jos meillä mökillä on valkoista ja valoisaa, niin kotona sitten onkin synkkää ja tummaa. Tai ainakin siltä se tuntuu, kun kesän jälkeen yrittää sopeutua elämään koko ajan kotona. Siinä saattaa ihan pikkuinen sisustusahdistuskin iskeä, kun tuntuu, ettei mitään voi muuttaa ilman, että muuttais kaiken. Tähänkin nurkkaukseen olis aika vaikea saada kesäisempää meininkiä pikkumuutoksilla... Mutta syksyn edetessä ja päivien lyhentyessä alkaa tunnelma taas olemaan kohdillaan.

Jotain muutosta sitä kuitenkin aina välillä kaipaa ja miettii vaihtoehtoja mielessään. Tässä eräänä iltana sitten istuskeltiin miehen kanssa tuossa sohvalla punaviinilasit kädessä jutustelemassa, kun esitin hänelle uusimman suunnitelmani. Useinhan näiden ehdotusten kanssa menee niin, että ensin tulee ehdoton ei, sitten pikku hiljaa pidemmän ajan kuluessa pehmittelee kunnes saa toisen suostumaan/innostumaan. On pari kertaa käynyt niinkin, että mies esittää asian lopulta omana ideanaan. Mutta nyt kävikin niin, meidän kummankin hämmästykseksi, että mies sanoi heti ok!

Ei me mitään isoa muutosta olla tekemässä, mutta huonekalukauppaan pääsee kuitenkin. Eilen jo vähän möbleerattiin, mutta saapa nähdä, koska ehditään ostoksille. Toivottavasti pian! Parasta koko hommassa lienee se, että itsellä on sisustusinto taas päällä!

Olis mulla muuten jo pari jatkoehdotustakin sille, mutta taidan odottaa, että nääkin tulee toteutettua... ;)

MUKAVAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

Meikäläisellä on tiedossa töitä, partioyöretki ja yhdet 50 v. -juhlat. Maanantaina pääsee sit taas töihin lepäämään... :)

Neiti A

2010-11-16T08:47:00.001+02:00

Se on nyt yhdeksän. Eikä enää suostu pukemaan pinkkiä. Tai oikeastaan ei mitään muutakaan. Paitsi mustaa. Ja onneksi sentään harmaata ja valkoista.

Se sai lahjaksi puikot ja lankaa ja nyt opetellaan neulomaan. Ompelukoneellakin se tykkää huristella.

Sen lempihahmo on Kiroileva Siili, mutta se ei itse kiroile. Sillä se on edelleen äidin pieni kiltti tyttö, joka vaan on just nyt aika rock.

Sitä tässä vaan ihmettelee, että mikä sen tyyli mahtaa olla teininä?

Terve kaverit!

2010-11-10T08:41:00.000+02:00

Huhhuijaa, kun aika menee vauhdilla. Tarkoitukseton blogitauko venähti taas... sorry!

Leppoisan kesän jälkeen arkinen koulu/työ/harrastus -rumba tuntui vievän kaiken ajan. Nyt arki pyörii jo omalla painollaan, mutta syksy on salaa edennyt näin pitkälle. Mä elän vasta syyskuuta!!

Mökillä on sentään ehditty käymään ahkerasti. Vuoden viimeinen reissu oli viime viikonloppuna, mutta heti tammikuussa mennään taas. Kiirettä siis riittää loppuvuodeksikin.

Syksyistä mökkeilyä leimaa iltojen pimeys, joka tuo tietty ihan oman tunnelmansa. Ahkerointi vaihtuu oloiluksi. Sisällä kaminan lämmössä ja kynttilöiden valossa ei haittaa vaikka taivaalta tulis mitä!

Aarteenetsintää

2010-07-21T12:26:00.000+03:00

Lomapäivät senkun soljuu läpi melkein huomaamatta. Ei tässä ole juuri koneelle ehtinyt. Tämäkin postaus piti tehdä jo heti Juhannuksen jälkeen, mutta tehdäänpä se nyt kuitenkin...

Juhannussunnuntaina serkkupojat naapurimökillä olivat löytäneet pullopostia. Jo aivan kulunut kirje oli englanniksi ja niinpä he lähtivät etsimään apua meiltä. Täällähän oli silloin paikalla viisi lasta - iät neljästä kahteentoista.

Kävi ilmi, että kirjeen oli kirjoittanut haaksirikkoutuneen laivan kapteeni vuonna 1808 (tai 1809), jolloin näillä seuduilla käytiin Ruotsin ja Venäjän välisiä meritaisteluita. Hän kertoi kirjeessään ehtineensä piilottaa aarteen ennen vihollisen saapumista ja antoi myös ohjeet sen löytämiseen. Koordinaatit kertoivat paikan suurelle kivelle, josta tähyilemällä näkyisi merkki ja merkin lähellä olevan kivikasan keskelle kun laittaisi täsmälleen 17 jalkaa pitkän tolpan, keskipäivän aikaan tolpan varjo näyttäisi aarteen paikan.

Ja niin lähdettiin isolla porukalla aarteenetsintään...

Vaikeinta oli löytää kivi, jolta tämä kallioon hakattu merkki vihdoin löytyi,

Tolppakin saatiin valmistettua ukin puuvajasta löytyneestä kepakosta, mutta aikaa oli vielä tunti puoleen päivään. Niinpä lapset päättelivät auringon kulun mukaan paikan, johon varjo lankeaisi. Ja ei kun kaivamaan...

Ja kyllähän sieltä jotain löytyikin.

Jalokiviä ja vanhoja rahoja!

Kiitos J & T jännästä seikkailusta!

P.S. Yllättävän hyvin isoimmatkin jaksoivat olla juonessa mukana, vaikka hieman skeptisiä olivatkin... ;)

Juhannus

2010-06-29T11:31:00.000+03:00

aurinkoa

kesäruokaa ja -juomaa

leppoista yhdessäoloa

naurua

tarinoita

ystäviä läheltä ja kaukaa

terassilla yömyöhään

veneretki Vehmaalle

lasten riemua

vähän vauhdin hurmaakin

saunomista ja pelailua

aattoillan perinteinen näytelmä

kioskileikkejä

aarteen etsintää

Kiitos ystävät taas kerran hyvästä juhannusseurasta!

Kuvia tuli otettua paljon, mutta suurin osa kovin ei-anonyymejä... No, joku voi silti bongata itsensä heijastuksista ;)

Turku weekend

2010-06-21T08:39:00.000+03:00

Tuomiokirkko

Suurtori

Aboa Vetus & Ars Nova

Biologinen museo

Käsityöläismuseo

Forum Marinum

Suomen Joutsen

Blanko

Koulu

Pankki

Apteekki

Dennis

Lulu ja muut jokilaivat

jokirantaa

kävelyä

ihastelua

sadetta

rentoa yhdessäoloa

pikkaisen prinsessahäitäkin

Myllysillan hautajaiset

Kaupunkiloma

2010-06-16T12:48:00.000+03:00

tiedossa viikonloppuna!

Mennään ihan kahdestaan miehen kanssa tänne:

Kuva: Turun kaupunki

Meiltä on kolmen vartin ajomatka Turkuun ja siellä piipahdetaan aika useinkin ostoksilla tai muuten asioilla. Ja yleensä siis tosiaan vaan tylsän kiireesti piipahdetaan samoissa tutuissa paikoissa.

No nyt korjataan tilanne. Hotellihuone on varattu kahdeksi yöksi ja me leikitään turistia Turussa. Perjantai-iltana saavutaan ja mennään vaikka tuonne jokilaivoille. Mutta heti lauantaiaamulla marssitaan matkailuinfoon ja ostetaan TurkuCardit ja kuljeskellaan pitkin kaupunkia ja kaupungin nähtävyyksiä kartta ja kamera kädessä...

Nyt kaivataankin vinkkejä Turkuun suuntaaville turisteille! Etenkin sellaisia, mitä ei matkaoppaasta välttämättä löydy... Mitä sinä tekisit Turussa?

Yöpöydällä

2010-06-15T16:13:00.000+03:00

on pari luettua, yksi kesken ja yksi odottamassa.

Viime syksyisessä dekkarimelkeinyliannostuksessani törmäsin Liivian talossa listaan vaikuttavimmista kirjoista ja siltä istumalta tilasin läjän kirjoja nettiantikasta.

Luettuna on nyt niistä Siri Hustvedtin Kaikki mitä rakastin, John Steinbeckin Ystävyyden talo ja Joel Haahtelan Naiset katsovat vastavaloon, johon taisin törmätä Piilomajassa. Oikein hyviä olivat kaikki, ja keskenään erilaisia. Vaikea sanoa nousisivatko listalleni, jos sellaisen tekisin. Haahtelan kielestä tykkäsin kyllä erityisesti, mutta epämääräinen loppu vähän häiritsi. Hustvedtin kirjan suhteen odotukset olivat varmaankin liian korkealla. Odotin koko ajan jotain erityistä tapahtuvaksi, vaikka tarina kyllä imaisi heti alusta mukaansa. Ystävyyden talo on sympaattinen kertomus laitapuolen kulkijoista, jotka elävät vähään tyytyväisinä elämäänsä päivä kerrallaan oman logiikkansa mukaan taipuvan moraalin mukaisesti. Tavallaan yksinkertaisen oloinen tarina, mutta todellisuudessa erittäin taidokas!

Omalle listalle tulisi ainakin tämä Hemingwayn postuumi Käärme paratiisissa. Luin sen ensimmäisen kerran kahdenksantoistavuotiaana ja toisen kerran vähän yli parikymppisenä. Nyt kaivoin sen kirjahyllystä odottamaan kolmatta lukukertaa. Saa nähdä kolahtaako samalla tavalla kuin silloin nuorempana.

Kesken on edelleen se Audrey Niffeneggerin Hänen varjonsa tarina, josta jo onkin ollut puhetta. Mutta kun ei (muka) ehdi lukemaan kuin nukkumaan mennessä, ei paljon lukuprojektit edisty... Vaikka olisi uusi lukulamppukin!

Saanko esitellä

2010-06-12T17:32:00.000+03:00

Paavo ja Pontus - mökin kesäiset ruohonleikkurit

Pontus on neiti A:n nimeämä ja hoivattava...

... ja Paavo taas neiti M:n suojatti.

Pojilla on pikkaisen hommaa edessä.

Pässipojut matkustivat meidän naisten mukana mun auton takaosassa sata kilometriä, herättivät ihmetystä niin liikennevaloissa, lauttarannassa kuin yhteysaluksessa...

Oli varmaan vähän pelottava matka (Katie Melua rauhoitti kyllä autossa ;), mutta nyt ollaan onnellisesti perillä.

Lambeille on rakennettu laavu, vesi on automatisoitu, nuolukivet ja kaura-astiat asennettu.

Nyt odotellaan vaan aurinkoisempia ja tyynempiä kelejä!

Täällä nimittäin TUULEE!!!

Kiva ja kiireinen viikko

2010-06-10T12:20:00.000+03:00

Aamulla elin ihan tiistaita. Tiistainen vapaapäivä oli niin tehokas, että eilen oli siis kuin maanantai. Mutta mikäs sen mukavampaa kuin huomata elävänsä oikeasti torstaita. Sehän tarkoittaa, että huomenna lähdetään mökille!

Viikon saldo on tähän mennessä:

Plussaa:

sisältä puunattu auto
ihana jälleennäkeminen Teksasin väen kanssa
hauska shoppailu- ja leffailta hyvän ystävän kanssa
tykkäsin Sinkkuelämää 2:sta
kummipojan synttärijuhlat
lapset tykkäävät taideleiristä, jossa viettävät tämän viikon päivät (yöt kotona)
uusi vahakangas keittiön pöydälle
vaatehuone siivottu

Miinusta:

pikkaisen liian lyhyet yöunet

Plussalla ollaan siis reippaasti! Ja loppua kohden toivottavasti vaan paranee. Tänään illalla tulevat Amerikan vieraat piipahtamaan ja huomenna lähdetään taas tavarakuorman kera sinne mökille. Pari lammasta pitäisi vielä löytää jostain mukaan...

Ja pakkohan siitä vahakankaasta oli ottaa kuva, vaikka juuri vähän aikaa sitten vannoin, ettei meidän keittiöstä tule kuvia...

... ja samalla tuli kuvattua pikku yksityiskohtakuva keittiöstä...

... ja räpsäisy yrteistä (pitäisi nuokin vaihtaa jo isompiin purkkeihin)... nämä kasvaa kylläkin olkkarin ikkunalla...

Kuvailemaan kun tässä innostui niin whatta hell vannomisista! Paljastetaan nyt sitten vaan koko keittiö...

Se on muuten ihan kiva, mutten tykkää kaapeista, tason levystä, välitilan laatoista, liesituulettimesta, hellasta enkä lattian muovimatosta. Lisäksi se on aivan toivottoman ahdas ja epäkäytännöllinen!

Jos olisi mahdollista, pistäisin keittiön heti ihan uusiksi ja vielä täysin eri tilaankin!

No, ehkä sit ens viikolla, kun se seitsemän miljoonan lottovoitto rapsahtaa meille... ;))

Olin ihan unohtanut

2010-06-07T15:34:00.000+03:00

kuinka huumaavasti kielot tuoksuvat!

Lyhyt viikonloppu mökillä oli aurinkoinen ja tuulinen. Oltiin aika touhukkaita, mutta silti oli sellainen leppoisa olo. Minäkin ehdin välillä terassin nurkkaan uuden kirjani kanssa. Vinkin kirjasta sain täältä. Tarina vei minut mukanaan heti ensimmäiseltä sivulta lähtien. Nyt sitä sitten kaipaakin koko ajan rauhallista, mukavaa hetkeä, jolloin voisi uppoutua Audrey Niffeneggerin luomaan vaikuttavaan tunnelmaan.

Voi kyllä olla, ettei tuollaisia hetkiä tällä viikolla paljoa ehdi olemaan, mutta kaikenlaista muuta kivaa kyllä. Huomenna on meikäläisellä nimittäin ihan erikoisenerityinenspecialpäivä: aamuvarhaisella hurautan Helsinki-Vantaalle lapsiensa kanssa Suomeen kesänviettoon saapuvaa ameriikanserkkua vastaan. Tai oikeastaan miehen serkkuhan hän on, mutta kyllä nämä anopin siskon tyttäret on mulle ihan kuin omaa perhettä. Siinä ehditään sitten reilun parin tunnin ajomatkan ajomatkan aikana pulisemaan päällimmäiset kuulumiset ennen kuin jätän heidät mummin hoiviin.

Harvinaisen arkivapaapäivän kruunaa vielä iltapäiväreissu Turkuun hyvän ystävän kanssa. Ohjelmassa ainakin shoppailua ja Sinkkuelämää 2!

Hyvää alkavaa viikkoa!

Eilen

2010-06-04T08:26:00.000+03:00

heräsin aikaisin siivoamaan

moikkasin lapset, jotka hakivat aamulla koulureput yökyläiltyään naapurissa

siirsin ämpäriperunat ulos

kuuntelin ensi kertaa upouutta Katie Meluan levyä työmatkat

hain aamukahvini naapuriyrittäjältä ja vaihdoin taas päivän kuulumiset

vietin erittäin lämpimän työpäivän pienessä ilmastoimattomassa puodissani

tein keittiösuunnitelmaa anopin mökille

sain uuden ennätyksen fb:n Word Challenge -pelissä

tein listaa mökille tarvittavista

pidin kevään viimeisen partioillan metsässä pikniktunnelmissa

totesin, että nuorempi lapsista oli järjestänyt itsensä yökylään parhaan kaverinsa luokse

iloitsin esikoisen lukuinnostuksesta: neljäs Harry Potter (melkein 700 sivua!) tuli päätökseen

Tänään

heräsin aikaisin jatkaakseni siivousurakkaa

sen sijaan ihastelinkin kesäistä aamua

ja siivoan sitten illalla, kun mieskin on jo lähtenyt mökille!

yritän hommata sen viidennen Potterin

muistan paria valmistuvaa vähän etukäteen

käyn etsimässä uutta vahakangasta

lämmittelen taas töissä

odotan huomisaamuista koulun päätösjuhlaa

ja työpäivän jälkeistä mökkimatkaa!

Aurinkoista viikonloppua!

Kontio Ähtäri D

2010-06-02T11:35:00.000+03:00

on meidän mökki malliltaan.

Siinä on kompaktisti kaikki se, mitä mökiltä haluttiinkin. Vanhemmat nukkuu torniparvella ja lapsille ajateltiin alunperin noita makuuhuoneita. Väliseiniä kun rakenneltiin, sai mies idean laajentaa oleskelutiloja jättämällä toinen makkari tekemättä. Ja se olikin erinomainen päätös. Mökki on paljon valoisampi ja avarampi näin. Eihän tytöt oikeasti tarvitse omia huoneita mökillä. Vanhempana sitten voi toinen majoittua vaikka saunalla, jos tulee kavereita (tai poikakavereita - hui!).

Kuva: Kontio

Wc:ksi piirretty tila jätettiin varastohuoneeksi, joka onkin erinomainen kätköpaikka kaikenlaiselle sekalaiselle, mutta niin tarpeelliselle. Vessaahan me ei tarvita, sillä ulkohuussi tai siis kuivakäymälä varastorakennuksessa on riittävä. Ainakin toistaiseksi...

Parhaat puutarhavälineet

2010-06-01T11:32:00.000+03:00

Mies ja traktori

Mies ja moottorisaha

Ja tässä pitäisi olla kuvassa mies ja ruohonleikkuri...

Meidän puutarhan omenapuut ovat ikivanhoja, vähän ränsistyneitä. Taitavat olla elämänsä ehtoopuolella, siksi varmaan aloittavat kukkimisenkin näin myöhään. Lisäksi löytyy kaikennäköistä muuta isoa ja vanhaa puuta. Tästä johtuen lähes joka myrskyssä (ja viime talven lumien painosta) aina jotain rojahtaa maahan.

Eilen illalla pilkottiin viime viikolla kaatunut pihlaja ja sahailtiin omenapuiden alaoksia, niin, että ruohonleikkurilla ajaminen helpottuu. Joo, tosiaan taitaa olla väärä ajankohta ja väärät välineet, mutta tuskinpa me niitä tapettuakaan saadaan. Edellisiltana siirreltiin isoja kiviä ja myllättiin osa nurmikosta oikein kunnolla traktorilla, mutta eiköhän siihenkin jotain vihreää kasva pikapuoliin.

Mitäköhän sitä tänään keksisi? Ajattelin ainakin poiketa puutarhamyymälän kautta...

Kisaamassa

2010-05-31T12:30:00.000+03:00

oltiin lauantaina, eikä siis ehditty mökille.

Partio on meidän perheen yhteinen harrastus. Ollaan miehen kanssa tavattukin partiossa, kuten myös anoppi ja appi aikanaan! Oli siis itsestään selvää, että omistakin lapsista haluttiin partiolaisia. Kun omalla kylällä ei juuri silloin partiotoimintaa ollut, ei siinä muu auttanut kuin alkaa itse vetämään ryhmää. Nyt on kolme vuotta mennyt, lisää lapsia tullut mukaan ja onneksi pari aikuistakin, joille luovutin sudenpentulaumani vedettäväksi ja itse keskityn vähän isompiin seikkailijoihin.

Partiotaitokilpailut on kiva keino testata osaamista ja yhteistyötä sekä oppia samalla lisää. Erityisen kivaa oli, kun pääsimme miehen kanssa saattajina seuraamaan lasten toimintaa. Oli monta ylpeydenaiheista hetkeä, mutta toki niitäkin, kun hiljaa mielessään ihmetteli, että eikös tätäkin olla harjoiteltu... Tärkeintä oli tietenkin se, että meillä kaikilla oli kivaa, hyvä tsemppi päällä ja koettiin paljon onnistumisen iloa!

Näin hienot aikakoneet meidän joukkueet sai aikaiseksi!

Täytyy oikein vielä hehkuttaa, että nuo liitoksiin käytetyt tapitkin veisteltiin neliskanttisesta! :)

Väliaikatiedotus

2010-05-27T08:39:00.000+03:00

Ämpäriperunat kasvavat kohisten. Tuntuu, että varret venähtävät yönkin aikana senttejä.

Toivottavasti kasvua tapahtuu myös mukulapuolella!

Näyttääkö nämä ihan 'normaaleilta'? Pitäisikö varren kasvua jotenkin hillitä?

Tai muita neuvoja ekakertalaiselle?

Soittolistalla

2010-05-25T15:55:00.000+03:00

Amy Winehouse * Anna Abreu * Chris de Burgh * Chris Rea * The Corrs

Don Johnson Big Band * Edith Piaf * Elton John * Eurythmics * Juanes

Laura Bono * Patricia Kaas * Pink Floyd * Ricky Martin * Sade * Shakira

Sinead O'Connor * Suzanne Vega * Tanita Tikaram * Terence Trent D'Arby * Ipanapa 1

Ne tietyt biisit näiltä soivat sopivan hiljaa taustalla, kun teen töitä.

Päivästä toiseen, mutten kumma kyllä kyllästy...

Lempimusiikkilistalle nousisi myös ainakin

Leonard Cohen * Juice Leskinen * Dire Straits * Eagles

Paula Koivuniemi * Freud, Marx, Engels & Jung * Anna Puu

Maija Vilkkumaa * Lauri Tähkä & Elonkerjuu * Eppu Normaali

kaikki vanhat suomihitit * Aki Sirkesalo * Ultra Bra

Mitään ehdotonta suosikkia sitten dingoaikojen ei ole. Kuuntelen sopivasti sekaisin kaikkea sitä mistä tykkään. Tuollaisia vanhoja näköjään pääosin, mutta onhan se Lady Gagakin aika tarttuva!

Niin ja karaokessa laulan ainoastaan Frederikiä! ;))

Mökillä ei kyllä soi mikään, paitsi joskus radio tuvan nurkassa.

Siellä kuunnellaan vaan lintuja ja muita luonnon ääniä. Tai ihanaa hiljaisuutta!

Mitä sinä kuuntelet?

Mökkijuttuja ja mukava yllätys

2010-05-24T19:48:00.000+03:00

Viikonloppu ahkeroitiin mökillä maalaamisen merkeissä. Leppoisan lämmin ja aurinkoinen sää helli, kunnes sunnuntai-iltapäivällä alkoi sataa. Juuri sopivasti kotiin lähdön aikaan.

Kaikki on siellä vielä harmillisen kesken. Listaa, vuorilautaa, räystäslautaa ym. puuttuu niin sisältä kuin ulkoa. Siksi kuvien ottaminen on vähän 'rajattua'. Kun ei kuitenkaan haluaisi keskeneräistä näyttää...

Tässä siis vaan pari yksityiskohtaa mökiltä:

Ikkuna ei ole noin likainen, vaan sateesta märkä..;)

Sohva on isoisoisäni tekemä viime vuosisadan alussa. Se oli siinä kunnossa, että kukaan ei ollut sitä huolinut, niinpä se muutti meille. Poistettiin vanhat maalit ja vahattiin ja sen jälkeen se odottikin muutaman vuoden olohuoneessa mökkihaaveiden toteutumista. Noin puolittain aukivedettynä siihen mahtuu vaikka koko perhe löhöilemään.

Tyynyjen määrä on myös lisääntynyt lähiaikoina, samoin siis löhöilymukavuus. Siellä ovat henkkamaukat, gantit ja lexingtonit sulassa sovussa...

Lampaantalja piti jo laittaa kesäsäilöön, mutta tytöt eivät halua luopua siitä. Olkoon siinä sitten. Koirakin tykkää hypätä kuraisin tassuin sille kuivattelemaan!

Kotimakkarista häädön saanut kori löysi parinsa mökiltä ja nyt ne kätkevät sisäänsä pipot ja hanskat.

Ja lopuksi sateisen maanantain piristys - mun eka tunnustus!!!

KIITOS Teija Keloranta & Käpälämäki -blogista!!!

Minäpä laitan tunnustuksen eteen päin valloittavalle Annille

Anni's little corneriin!

Emäntä

2010-05-22T21:41:00.000+03:00

maalasi valkoista

ja isäntä mustaa...

Illan tullen päättivät he

mennä saunaan!

Aurinko paistaa

2010-05-21T10:43:00.000+03:00

ja linnut laulaa! Täällä on yks ihan jippii-tunnelmissa!

Sillä tänään illalla lähdetään taas mökille. Mukaan on pakattu kaikenlaista uutta kivaa sisustusjuttua... Eikä huominen sää näytäkään niin huonolta kuin piti. Ihan kiva ulkomaalauskeli tulossa!

Nautinnollista viikonloppua kaikille!

Lämpiminä toukokuun aamuina

2010-05-20T07:35:00.001+03:00

on hyvä herätä aikaisin.

juoda aamutee terassilla

tutkia kesään heräävää puutarhaa

seurailla kirjosieppopariskunnan pesänrakennuspuuhia

Viettää rauhallinen hetki ennen päivän kiireitä.

Ensimmäiseksi

2010-05-19T07:09:00.000+03:00

aina mökille tullessa meillä otetaan pienet hömpsyt Marinellaa tästä pullosta... Tapa on periytynyt niiltä ajoilta, kun miehen perheellä vielä oli purjevene. Kun matka alkoi ja purjeet saatiin ylös, nautittiin lasilliset samaa ainetta. Sen maun yhdistää siis aina mereen ja vapaalla oloon...

Ihmeellisen mukavaa on tiskaaminenkin mökkioloissa!

Aurinkoista keskiviikkoa!

Tää kuvien asettelu uudella editorilla on ihan kökköä!!! Argh!

Mökkitunnelmia

2010-05-18T10:42:00.000+03:00

helatorstaiviikonlopulta.

Kuvat kertokoot kaiken.

Paitsi sen, että saatiin verkoista myös yksi päätön kala! Ilmeisesti hylje käynyt syömässä. Hui!

Tadaa!

2010-05-17T15:56:00.000+03:00

Ei olis uskonut, että valittiin nämä kalusteet terassille. Yllätys se oli itsellekin, kun näihin kaupassa päädyttiin... Mutta tyytyväisiä ollaan valintaan - näissä on oikein hyvä istua ja mahtuvatkin juuri sopivasti meidän pienelle terassille.

Mökkihän on suunniteltu tasamaalle ja siksi meidän piti yhdistää nuo kaksi erillistä pikkuterassia omalla ratkaisulla eli tuolla kapealla käytävällä. Meillä kun tiputusta terassilta on parhaimmillaan 1,5 metriä! Helatorstaina askarreltiin vihdoin kaikki kaiteet ja keittiöterassille katoksen juoksut. Tarkoitus on laittaa jossain siihen vaiheessa valokate (vaikka ei oikeasti houkuttais, mutta kun ei muutakaan keksi). Siihen tulee nimittäin meidän kesäkeittiö. On sit kivempi grillailla sateella...

Kaiteitten myötä meille tuli ikään kuin pari huonetta lisää. Tähän asti mökillä ei ole ollut paikkaa syödä ulkona. Ja nyt helteen helliessä sitten syötiin, juotiin ja istuskeltiinkin ulkona oikein kunnolla. Ja nautittiin!

Ja valmishan tuo ei ole ulkoakaan vielä: puuttuu vuorilautoja, räystäslautoja, räystään aluslautoja, huopaakin vielä tuolta lipareelta...

Kesäkalusteita

2010-05-12T08:24:00.000+03:00

Mökin terassi kaipaa kesäkalusteryhmää. Valinnan vaikeus iski taas...

Tämä Iskun Airisto-sarja olisi tyylikäs. Erityisesti pöytä puhuttelee muotokielellään.

Hinta vaan on suolainen: 759 € pelkkä pöytä!

Maskun kalustetalon kestopuinen kalusto oli ensin ehdoton ei, mutta pidempään katseltuna jyhkeä ja kauniin yksinkertainen muoto alkaa miellyttämään silmää. Tätä ei tuulet heittelisi, eikä tarvitsisi huolehtia talvisäilytyksestä...

Jyskin säänkestävä polyrottinkikalusto. Huonekalumaisuus ja helppohoitoisuus houkuttavat. Pyöreä pöytä ja lasipinta arveluttavat. Eikä noita tuoleja voi pinota... Onko tyyliltäänkään meidän juttu?

Ikean Nordanö pöytä ja tuoli. Selkeälinjaista, kaunista ja käytännöllistä. Tuolissa säädettävä selkänoja.

Arvatkaapa mikä kalusto ostettiin?

Arvauksen esittäneiden kesken vois vaikka arpoa pari tällaista maatuskaa!

Oikea vastaus paljastuu, kunhan saadaan kalusteet paikalleen (ja kaiteet terassille tehtyä). Nyt ne on mökkikuormaan pakattuna ja heti töiden jälkeen lähdetään. :))

Aurinkoista pitkää viikonloppua kaikille!

Siirtopuutarha

2010-05-11T08:04:00.000+03:00

Sisäinen viherpeukaloni on tänä keväänä herännyt vuosien horroksesta. Ikkunalaudalla on kasvamassa yrttejä, chiliä, paprikaa, maissia, tomaatteja ja kesäkurpitsaa. Tarkoitus olisi siirtää nämä jossain vaiheessa ulos kasvamaan vanhoihin perunalaatikoihin (tuollaisiin kuin sivupalkissa) ja sitten kesämmällä laatikot mökille. Jos menneiden vuosien perusteella pitäisi jotain ennustaa, niin todennäköisesti meillä ei enää heinäkuussa ole mitään hengissä... Siitä huolimatta olemme kylväneet myös perunaa! Ahkeran idättämisen jälkeen kylvimme äitienpäiväiltana ämpäreihin ensimmäiset yksilöt. Loput olisi tarkoitus laittaa pikapuoliin ulos harson alle. Itse en ole koskaan aikaisemmin viljellyt perunaa. Miehellä sen sijaan on siitä paljonkin lapsuusmuistoja. Tosin ohjeita etsitään silti netistä. ;) Vaikka mies onkin koulutukseltaan agrologi!

Saas nähdä saadaanko näistä satoa jo juhannukseksi!

Äitienpäivätunnelmia

2010-05-10T12:11:00.000+03:00

Saaressa oli sumuista ja sateista, mutta myös hiljaista ja kaunista.

Äitienpäivä-aamua ilahdutti ihanat itse tehdyt kortit, käsityötunneilla kirjailtu liina ja puutyötunneilla askarreltu joutsen. Sekä KATISKA! Viime vuonna sain virvelin... Ja kumpikin oli oikein onnistunut lahja. Miten mies muistikaan, että viime kesänä kaipasin katiskaa, vaikka hän ei asiasta niin innostunut ollutkaan. No nyt on äiteellä kalavehkeet kunnossa! :)

Kalastuksen merkeissä menikin se sunnuntaipäivä. Aamupäivällä tuli naapurimökiltä hälytys, että serkkupoika oli saanut ison hauen ja niinpä mekin lähdimme koittamaan onneamme. Myöhästyimme otollisimmalta syönniltä (tai sitten ei vaan oltu tarpeeksi sitkeitä kalamiehiä), mutta pääsimme sentään maistamaan herkullisia haukipihvejä!

Nuo kuvat on muuten otettu ihan keskellä päivää eli aika sumppuinen ilma oli!

2010-05-07T17:10:00.000+03:00

Mökille ollaan taas menossa viikonlopun viettoon!

Tästä lauseestahan voisi vaikka kuvitella, että perhe koirineen istahtaa autoon perjantaina työpäivän jälkeen ja hurauttaa rallatellen mökille.

Tai sitten on perhe, jolle epäsäännöllisyystilanteet ja järjestelyt aikatauluissa ovat jokseenkin normaaleja...

Mies, joka pääsee aikaisemmin töistä, hurauttaa perjantai iltapäivällä kotiin. Pakkaa tavaransa (lista kaikesta tarpeellisesta on sentään tehty jo edellisiltana), ottaa veneen auton perään ja lähtee huristelemaan mökille. Matkalla hän poikkeaa ostamaan itselleen evästä ja veneeseen peräöljyt, bensaa ym. tarpeellista. Kyllä hänkin vähän rallattelee, mutta samalla miettii mahtaako edellisiltana huollettu (paitsi, että ne peräöljyt puuttuu vielä) veneenmoottori lähteä käyntiin. Sillä kun on aina kevään ensi reissulla ollut tapana vähän sohlata. No, onneksi Ukki, joka on valmiiksi jo mökillään, voi tarpeen tullaan hätiin omalla veneellään.

Ukin vuoksihan tänä viikonloppuna saareen on matkaamassa isompi porukka, sillä Ukin tilaama saunapaketti on saapunut ja nyt olisi tarkoitus alkaa kokoamaan sitä heti lauantai-aamulla. Samalla Mummi saa kaikki lapset ja lastenlapset äitienpäiväksi luokseen.

Vaimo lähtee töistä kotiin pari tuntia myöhempään kuin mies. Hän hurauttaa suoraan kotiin ehtiäkseen viemään nuoremman tyttären partion yöretkelle. Retkitavarat on kerätty kasaan jo illalla, mutta lapsi saa pakata ne vasta juuri ennen lähtöä. Sillä tavalla hän ehkä vielä muutaman tunnin kuluttua muistaa mihin mitäkin on laittanut repussaan.... Taas huristellaan autolla ja tyttö jää retkikämpälle. Paluu sieltä on vasta seuraavana päivänä puolilta päivin.

Sitten... Niin mitä sitten? Tätä vaimo on pyöritellyt ajatuksissaan päivällä töissä. Tähän asti ohjelmasuunnitelma on selvä, mutta vielä täytyy käydä ruokakaupassa, apteekissa, pakata mökkikamppeet ja siivota kotona. Lauantai-aamuna pitää mennä muutamaksi tunniksi töihin ja mökillekin haluaisi mahdollisimman nopeasti sen jälkeen. Kävisikö kaupassa jo perjantai-illalla vai vasta mökkimatkalla? Pakata voi vaikka aamulla ennen töihin lähtöä, ei sinne paljoa tarvita. Huushollikin on niin sekaisin, kun viikolla on ollut joka ilta jotain ohjelmaa ja kauhea flunssakin päälle vielä. Ilta kannattaa siis käyttää siivoamiseen, kun kerrankin saa touhuta rauhassa, onhan hän kahdestaan kotona vanhemman tyttären kanssa.

Hetkinen!

KAHDESTAAN kohta yksitoista täyttävän esikoisensa kanssa. Tytön, joka on juuri aloittanut matkansa kohti teini-ikää. Tytön, jonka jalka saavutti juuri äitinsä jalan koon. Tytön, joka ei enää ole ihan lapsi, vaikka onkin.

Nyt on tulossa siis harvinainen ilta. Jos mies on pois kotoa, on yleensä kummatkin tyttäret kotona ja jos jompi kumpi tyttäristä on pois, on yleensä mies kotona.

Ohjelma muuttuu vaimon mielessä pikaisesti: naisten leffailta! Nopea selailu filmivuokraamon sivuilla ja juuri sopiva elokuva löytyy. Pikainen soitto vuokraamoon. Filmi odottaa varattuna, töiden jälkeen pitää muistaa käydä noutamassa se. Sitten kotiin, pikkusisko retkelle ja yhdessä esikoisen kanssa kauppaan herkku-ostoksille. Pakkaamiset ym. touhut ja murehtimiset jääköön huomiselle. Siivota ehtii ensi viikollakin. Nyt tartutaan hetkeen ja nautitaan!

Onneksi tästä äidin teiniaikojen suosikista on tehty tuore versio. Toivottavasti tytärkin tykkää!

Pula-ajan reseptejä ja sotahistoriaa

2010-05-06T14:16:00.000+03:00

Miehen isoäiti muuttaa pienempään asuntoon ja me kävimme pelastamassa sen, mikä ei kelvannut kenellekään. Eivät nämä varmaan roskiin olisi menneet, mutta ihmisillä taitaa olla hyllyt täynnä kirjoja. Vaan meilläpä tehdään lisää hyllyjä tarpeen vaatiessa!

Kirjojen mukana tuli pieni musta kansio otsikolla pula-ajan reseptejä. Isoäiti on parikymppisenä vuonna 1943 käynyt taloudenhoitokurssin, jolta nuo muistiinpanot ovat. Sivujen välistä tipahti pari muutakin nuoren rouvan tärkeää opaslehtistä. Julkaissut Kansanhuoltoministeriö... hih!

Ja mistä tietää, reseptikansio saattaapi olla vallan hyödyllinen nyt, kun ruokakaupan hyllyt ammottavat tyhjyyttään!

Ei niin kovin aurinkoinen

2010-05-05T10:57:00.000+03:00

ollut tämänvuotinen vappu!

Perinteiden mukaan sitä silti vietettiin. Mantan lakituksen ja aaton illanistumisen jälkeen miehet lähtivät aamusumussa maitokärryineen kuljettamaan leiriämme Kaivopuistoon. Naiset ja lapset seurasivat vähän myöhemmin perässä ja piknikille seuraan liittyi vielä lisää väkeä. Tunnelma oli kupliva, vaikka talvivaatteita kaivattiinkin...

Ja nyt on alkuviikko mennyt meidän perheen naisten osalta ankaran kevätflunssan kourissa... Ei kyllä taida johtua vilustumisesta, vaan on tarttuvampaa sorttia. Toivottavasti muut seurueesta eivät ole saaneet samaa tautia... Joka tapauksessa KIITOS emännälle ja isännälle hyvästä seurasta ja erinomaisista tarjoiluista!

Hauskaa vappua!

2010-04-30T12:08:00.000+03:00

Meidän perhe lähtee kohta köröttelemään kohti Helsinkiä.

Tätä ovat taas odottaneet niin lapset kuin aikuisetkin. Hyviä ystäviä, rentoa yhdessäoloa, herkkuruokaa ja kuplivaa juomaa...

Piknikillä aiotaan olla pitkän kaavan mukaan vaikka sää ei taida olla yhtä aurinkoinen kuin viime vuonna. Antaa sataa vaan, sillä eräällä on uusi sadetakki...;))

Tähän vakkaripaikkaan pystytetään meidän seurueen paviljongit. Siitä on kivat näkymät merelle ja häämöttää tuolla taustalla isäntäperheen kotisaarikin.

Pitkä ja kapea

2010-04-28T12:38:00.001+03:00

on tää meidän makuuhuone. Mutta suht koht toimiva kuitenkin.

Ennen nykyistä virkaansa huone on ollut mm. työhuoneena ja lastenhuoneena. Muutama vuosi sitten tehtiin remppa, jonka iloisin yllätys oli matto- ja levykerrosten alta löytynyt lankkulattia. Ei sellaista pitänyt löytyä, sillä tämä talohan on palanut kertaalleen! No täältä päädystä ei sitten ilmeisesti niin pahasti.

Meillä on aika paljon talon mukana tulleita (ns. taloon kuuluvia) huonekaluja. Tämä vanha kampauspöytä on yksi varsinainen helmi niiden joukossa. Monta monta vuotta sitten rapsutin maalit pois noista tallin vintiltä löytyneistä irtokaapeista. Tarkoitus oli maalata ne, mutta siinä ne nyt ovat edelleen tuollaisina. No järkevämpäähän on joskus viedä koko kapistus johonkin kunnostettavaksi, sillä eihän tuo muutenkaan ihan priimakunnossa ole.

Seinälle kaipaisin jotain. Ehkä. Tai sitten en. No ehkä jonain päivänä tulee vastaan Se, mikä siltä puuttuu.

Tässä oman kodin kuvaamisessa on sellainen jännä juttu, että vasta valokuvasta huomaa joitain epäkohtia. (Pahimmat kyllä on muutenkin ihan hyvin tiedossa!)

Tämä sinänsä ihan kiva kori on ihan hölmöllä paikalla ja saakin lähteä heti mökille. Se on ollut ihan kätevä paplarien säilytyspaikka, mutta nyt niitäkään ei enää tarvita, kun emännällä on ollut ihan lyhyt tukka jo muutaman kuukauden... :)

Taidenäyttelyssä

2010-04-24T20:56:00.000+03:00

Neiti M:n taidekoulun kevätnäyttely oli tänään.

Porukalla Mummi, Ukki, Mummi, Eno, Setä, Isotäti, Sisko, Äiti ja Iskä katsomassa.... :)

Ja taiteilija sai tietenkin ruusuja!

(Ihan kaikki kuvissa näkyvät ei ole oma tekemiä - hepat, sarjikset, korkokenkä ja toi lähikuvattava ainakin on!)

Talvisia tunnelmia

2010-04-23T13:47:00.000+03:00

Eilisen lumimyräkän "innoittamana" muutama kuva maaliskuiselta mökkireissulta.

Leppoisaa viikonloppua!

Alkaa jo riittämään!

2010-04-22T07:56:00.000+03:00

Tämän aamuinen näkymä ulko-ovelta... Great!

Tästähän tulee vielä jännää yhdistelmällä kesärenkaat ja 30 km työmatka...

Onneksi orvokit on vielä kaupassa!

Sadetakki

2010-04-21T15:39:00.000+03:00

Jee, vihdoin se tuli!

Tilasin Ilse Jacobsenin sadetakin itselleni synttärilahjaksi... Nyt saa mun puolesta tulla vettä taivaalta!

Tätä tulee kyllä käytettyä varmaan muulloinkin kuin sateella...

No, ehkei sentään tota mukana tullutta sydvestiä!

Kioski kaislikon reunalla

2010-04-19T15:03:00.000+03:00

Viikonloppu mökillä oli kovin kylmä ja tuulinen. Sunnuntaina alkoi sentään paistaa.

Neiti A:n jo pitkään toivoma kauppa/kioski saatiin alkuun. Mitäköhän kaikkea siellä vielä myydään kesän aikana?

Kevättä

2010-04-16T09:04:00.002+03:00

Lumi on sulanut, mutta kaikki on vielä niin väritöntä.

Tammenlehtiä riittää haravoitavaksi ja pudonneita oksia poltettavaksi.

Mutta kyllähän sieltä jotain uuttakin jo puskee maasta.

Ja pyykit saa narulle!!!

Jos takatalvi ei iske ensi viikolla, ruopsutetaan pihamaalla ihan tosissaan...:)

Kukkuu - täällä ollaan!

2010-03-31T10:35:00.001+03:00

Eipä ollut tarkoitus mitään erityistä blogitaukoa pitää,

mutta näin se vain aika kuluu huomaamatta.

Kiireisen joulunalusajan jälkeen alkuvuosi menee aina vähän jäähdytellessä. Mutta nyt lienee korkea aika pikku hiljaa heräillä horroksesta...

Tässä vähän kuvia viime viikonlopulta:

Oikein mukavaa pääsiäistä kaikille!

Me mennään mökille! :)

Hyvää Joulua

2009-12-23T23:50:00.001+02:00

Rauhallista Joulua itse kullekin!

Aatonaaton maisemaa kyläraitilta... Ihana valkea joulu!

Huomenaamulla pakataan auto ja lähdetään saariston rauhaan.

Hyvää Joulua!

P.S. Lelukaupan täti kiittää kiireisestä joulukuusta!

Itsenäisyyspäivä

2009-12-06T18:25:00.000+02:00

Päivä alkoi kirkossa käynnillä.

Kuinka ylpeänä katselinkaan reippaita pikkupartiolaisiani jumalanpalveluksen palvelutehtävissä. Sankarihaudalla pidetty puhe sai taas kerran kyyneleet silmiin. Kuinka onnellisia saammekaan olla supersankari-isovanhempiemme ansiosta. Jäin pohtimaan, miten saman kiitollisuuden ja ymmärtämyksen saakaan opetettua omille lapsilleen...

Juhlallisen alun jälkeen päivä on sujunut arkisemmin:

siivoilua, kävelyllä käyntiä, filmien katselua...

Nyt kynttilät on sytytetty ikkunoille.

Kuohuviini ja juustot odottavat illan kisastudion alkua...

Hyvää itsenäisyyspäivää sinullekin!

2009-12-04T12:16:00.000+02:00

Kuura kaunistaa maisemaa,

mutta kyllä pihapiiri näyttää jotenkin tyhjältä ilman lunta...

Voishan sitä joulua odottaa näissäkin maisemissa...

...meidän tyttöjen ja mummin ja mummin siskon kanssa!

No nyt on kuitenkin äiskällä ja iskällä viikko aikaa tonttuilla ihan vapaasti!

(Oikeesti ollaan ihan kateita ja mieluummin lähettäis kans viettämään mummin kuuskymppisiä etelän lämpöön.)

Tontut touhuaa

2009-12-01T09:07:00.007+02:00

Tekemistä, suunnitelmia ja kiirettä riittää...

Ameriikan pakettiin laitetaan ainakin nämä askarrelmat, toivottavasti ehtivät perille jouluksi!

Oikein hyvää joulukuuta kaikille!

(Hupsis, kun livahti kuvat vahingossa julkaisuun ennen tekstiä, sorry!)

Piparitikkareita

2009-11-27T07:44:00.000+02:00

Yhdeksan leipuria+kaksi paistajaa+tunti aikaa

=PALJON piparitikkareita+sopivasti sotkua

=HAUSKAA!

Trofee

2009-11-24T10:25:00.001+02:00

Siitä peurasta kulkeutui meille sitten muutakin kuin lihat...

Isäni mielestä sarvet olivat sen verran hienot, että toi koko pään!

Tässä piti olla kuva siitä, mutta jätin pois, jottei herkimmät lukijat järkyty ;)

Ensin ajattelin, että on tylsää laittaa sarvet seinälle, kun ei itse ole otusta metsästänyt, enkä muutenkaan erityisesti pidä trofeista. Mutta päätettiin kuitenkin kokeilla, mitä siitä päästä syntyy...

Ei ole ennen meillä tällaista soppaa keitelty!

Arvottiin valkoisen ja mustan välillä ja musta voitti. Musta se oli hyvä valinta.

Viikonloppuna trofee löysi paikkansa mökin seinältä, kaminan päältä.

Kamina on vanha Jotul, joka on odottanut varastossa jo vuosia. Palomuuri askarreltiin ja pelti lattialle teetettiin. Tarkkasilmäiset varmasti huomaa, että jotain tärkeää vielä puuttuu... Piipun toimitus viivästyi, mutta eiköhän sekin saada paikalleen ennen joulua.

Tuohon tulee valmispiippu, joka viedään päätyseinästä ulos ja ulkona ylös.

Ja eilen sitten ilmestyi meille taas ihan pyytämättä/kysymättä hirvenpää! Saas nähdä tehdäänkö siitä jotain. Onneksi Ukin jahtikausi alkaa olla lopuillaan...

Jotain valmista

2009-11-19T12:04:00.000+02:00

Hitaasti edennyt vauvan neuletakkiprojektini on kyllä loppusuoralla

tai ainakin viimeisessä kaarteessa,

mutta välillä on tehtävä jotain nopeammin valmistuvaa.

Kuopukselta tuli toivomus Barbien vaatteesta ja nopealla googlettamisella löytyi ohjeitakin.

Eihän tuo nyt mikään ihmeellinen ole, mutta käsistä se vietiin ennen kuin ehdin edes silittää.

Ja langanpäätkin jäi päättelemättä.

Neiti M nimittäin napsasi ne näppärästi poikki siitä häiritsemästä.

Saas nähdä nyt sitten kuinka kauan hamonen pysyy kasassa.

25 kg

2009-11-18T08:17:00.000+02:00

Ukki ampui perinteisesti meillekin peuran...

Eilen heti töiden jälkeen alkoi urakka,

joka päättyi vasta puoli kahden jälkeen yöllä.

Nyt on pakkasessa 40 pussia jauhelihaa, fileet ja paisti!

Ja toivon mukaan yksi peurakolari tälläkin alueella vähemmän...

Mies lähti aamulla saareen ilmalämpöpumppuasentajan kanssa - jippii!!!

Haaste

2009-11-16T19:29:00.000+02:00

Teija haastoi kertomaan, mitä materialistista EN omista ja miksi.

Tämä olikin todellinen haaste, sillä kaikkea sitä onkin huusholliin kertynyt, kun asiaa oikein ajattelee!

Yritin miettiä asiaa eri kanteilta: onko jotain mitä en periaatteesta hanki, mitä tarvitsisin ja mistä haaveilen jne. Tällaisia tuli mieleen:

1) meidän pihalta ei löydy trampoliinia

Ei nyt ihan periaatekysymys, mutta melkein...

2) monet keittiön pienkoneet, kuten leipäkone, popcornikone, jäätelökone...

En halua hankkia moisia kaappiin pölyttymään, sillä tiedän, että niitä ei käytettäisi, jos ne eivät olisi esillä ja kaikkea ei voi pitää esillä + niiden puhdistamisen vaiva kumoaa niistä saadun hyödyn!

3) Sodastream-laite.

Kuva täältä

Tämä kapistus on edellisestä kohdasta poiketen alkanut kiinnostamaan. Mökillä saattaisi olla kätevä. Säästyisi kantamiselta ja tyhjiltä pulloilta. Onko kellään kokemusta vekottimesta?

4) Polkupyörä.

Tai siis periaatteessa omistan, mutta siitä on jo viisi vuotta sitten lainattu rengas maitokärryihin, enkä ole sitä sinä aikana edes kaivannut.

5) Uggit.

Sellaiset harmaat neulosversiot. Pikkuhaave, jota en vielä ole raskinut toteuttaa.

6) Purjevene.

Iso haave, josta ehkä joskus vuosien/kymmenien vuosien mittaan tulee totta tai sitten ei.

Kuva täältä

Haastan Tanian ja Tirpanan kertomaan omista ei-omistamisistaan.

Boggle

2009-11-15T22:43:00.001+02:00

Hauska sanapeli,

äiskän ja iskän juttu.

Nopista sekoitetaan satsi ja niistä etsitään

mahdollisimman monta suomen kielen sanaa.

Tähän jää koukkuun.

Harmi vaan, että sitä ei valmisteta enää.

Ja viini on ostettu etiketin perusteella ;)

Ei ollut huono sekään.

Riemua pienestä

2009-11-07T17:37:00.001+02:00

Kuinka tylsää oliskaan, jos ei koskaan tulis lunta!

t. Kaks märkää

Ei sit tosiaan ehditty haravoimaan tänäkään vuonna! :D

Nälkä

2009-11-04T12:45:00.000+02:00

Voi sitä raukkaa, joka on tämän kaivertanut.

Nälkäinen on ollut myös tuo reikiä tekevä otus. Mikähän sen on saanut kääntymään matkallaan?

Kaikkea sitä voi löytää, kun tutkii mökillä kaadettua lahoa puuta :)

Valaisimia

2009-11-03T11:00:00.001+02:00

Mökillä saatiin sähköasennukset loppuun pari viikkoa sitten ja niinpä oli aika lähteä valaisinkaupoille. Pikainen täsmäisku Ikeaan ja tällaisia jäi ostoskoriin:

Ruokapöydän päällä - vähän ehkä turhan Ikeamainen, mutta muuten ihan ok.

Keittiön katossa - antaa hyvän valon ja erottui mun mielestä hyvin muista kohdevaloista.

Sohvapöydän päällä - tarpeeksi iso ja yksinkertainen.

Olo oli muuten vähän kuin sähkövalo olisi vasta just keksitty. Tuntui 'ihmeellisen hienolta' laittaa valot katkaisijasta päälle. Tätä ennen meillä oli kymmeniä metrejä jatkojohtoja risteilemässä ja yksi jalkalamppu.

Kesällä ei paljon valoa tarvittu, mutta näin syksyllä pimeys tuolla saaressa on niin totaalista, että olikin jo korkea aika saada valaistus kuntoon.

Meidän mökki on muuten aikamoinen ikeamökki. Siitä voisi vaikka tehdä joskus oman postauksenkin... Taitaa olla vähemmässä ne tavarat, jotka ei ole Ikeasta, kuin ne jotka ovat.

Pyhäinpäiväviikonloppu

2009-11-02T11:05:00.000+02:00

Vietettiin saariston rauhassa.

Poltettiin roskia, paneloitiin mökin varastohuone, siivoiltiin ulkona, asennettiin uudet valaisimet, katseltiin leffoja, herkuteltiin ja vähän vietettiin halloweeniakin.

Lapset suunnittelivat 'halloweeninvietto-ohjelman' ja niin me koko perhe leikittiin ja hauskaa oli!

Huurteinen aamu

2009-10-30T10:47:00.000+02:00

Pakkasta kahdeksan astetta!

Illalla lähdetään mökille. Mitenköhän siellä tarkenee?

Rauhallista viikonloppua kaikille!

Neuloo, neuloo, vaan ei tule valmista

2009-10-28T11:11:00.001+02:00

Aloin jo ajat sitten neulomaan vastasyntyneelle sukulaistytölle villatakkia, mutta kuinkas sattuikaan (ei ensimmäistä kertaa), että tuli taas luettua ohjeita vähän sinne päin...

Nyt on kaksi takakappaletta valmiina: toinen yli 100 senttiselle ja toinen 68 senttiselle. Se olikin joku muu mitta se 65 cm niissä ohjeissa kuin koko... ;)

Projektin kestäessä tilanne on tietysti muuttunut niin, että vauveli ei enää todellakaan ole vastasyntynyt. Saas nähdä ehdinkö saada tämän valmiiksi ennen kuin tyttö ohittaa tuon 68 cm:n koon.

Ote on muutenkin vähän kateissa. Eilen purin etukappaletta - sentään huomasin, että vasen etukappale onkin oikealla edestä päin katsottuna.

Tämä onkin ainoa projekti käynnissä ja sen huomaa ompelunurkkauksen siisteydestä. Kohta olisi kyllä ehdittävä tekemään muutakin. Joulu kun lähestyy...

Tähän vielä kuva talon sydämestä. Täällä katsotaan telkkaria, touhutaan tietokoneella, lueskellaan, askarrellaan. Kaikki yhdessä, vaikka eri touhuissa.

Neiti A 8 v.

2009-10-26T15:04:00.001+02:00

Viikonlopun pääosassa oli neiti A:n syntymäpäivät. Niitä varten siivottiin, puunattiin ja valmisteltiin, kunnes vihdoin sunnuntai-iltapäivällä juhlittiin.

Ensin kestittiin sukulaiset ja kummit. Väkeä oli todellakin vauvasta vaariin: nuorin herra 5 kk ja vanhin puoli vuotta vajaa 90 v. Ja sitten kaikkea siltä väliltä. Lähemmäs 30 henkeä kaikkeaan.

Kun tämä porukka saatiin ovesta ulos, siivottiin kahvikupit pois ja pöytään kannettiin popparit ja naksut. Kaikki koulun tytöt saapuivat juhlimaan. Voi sitä kikatusta ja korkeiden äänien sinfoniaa, kun viisitoista eka-nelosluokkalaista laitetaan yhteen huoneeseen!

Sanomattakin lienee selvää, että vanhemmat istahtivat illalla sohvalle lievästi uupuneina. Mutta päivänsankari oli onnellinen: paljon ihania lahjoja ja huomion keskipisteenä olemista. Tätä päivää oli odotettu taas melkein vuosi!

Elämän tähän mennessä jännittävin asia on myös takana päin.

Perjantai-iltana käytiin napsauttamassa korviin reiät. Ei taida tässä kuvassa korvikset erottua, vaikka hiuksia huolellisesti pidettiinkin korvan takana... :)

Pyykkiä

2009-10-21T21:42:00.001+03:00

Tää olis niin tyytyväinen, jos olis kunnollinen KODINHOITOHUONE.

Nyt on vaan kylppäri, jossa kuivatetaan ja johon KASATAAN.

(Silitysrauta on vaan hämäystä - sitä käytetään ERITTÄIN harvoin...)

Koti

2009-10-19T18:30:00.002+03:00

Asumme miehen kotitilalla talossa, joka on alun perin rakennettu 1930-luvun lopussa. Edellinen päärakennus oli tuhoutunut puolen kylää hävittäneessä tulipalossa.

Alla oleva kuva lienee 30-40 -lukujen vaihteesta ja talo on koristeltu havuköynnöksin hääjuhlaa varten.

Alin kerros rakennettiin tiilestä ja betonista, kaksi ylintä kerrosta oli rapattua lautaa.

Vuonna 1965 joulukuusen kynttilöistä lähteneen tulipalon jälkeen näytti aika lohduttomalta:

Kellarikerroksessa sijaitsi ennen mm. jauhokellari ja leivintupa. Useat väliseinät ovat tiiltä ja yläpohjakin on betonia. Palon jälkeen tästä kivijalkakerroksesta rakennettiin "uusi" talo. Tilaa on silti vielä reilut 200 neliötä, mutta pohjaratkaisu on välillä vähän hankala ja monet perusasiat, kuten viemäröinti, sähköt ym. kuuskytluvulta. Lattia on sisällä alempana kuin maanpinta, joten eräänlaisessa betonibunkkerissa sitä tässä asustellaan.

Jos lottovoitto joskus osuu kohdalle, niin talo palautetaan entiseen malliinsa. Mutta siitä haaveillessa, voi vaan miettiä paljonko kaikkea hienoa - huonekaluja ja muuta - tuossa palossa hävisi.

Ruuhkavuosissa?

2009-10-14T15:39:00.000+03:00

Varoitus: vuodatusta ja valitusta!

Taas on menty muutama viikko sellaista haipakkaa, että tuntuu, ettei elämä oikein pysy hanskassa niin kuin haluaisi. Huusholli repsottaa vähän sieltä sun täältä. Vaikka koko ajan muka siivoaa ja järjestelee, niin ikinä ei saa koko taloa kuntoon. Pyykkivuoret kasvaa: sekä likaiset että puhtaat. Kesäkukatkin, tai siis niiden jäänteet, vielä ulkona ruukuissa. Ota siinä sitten kivoja kuvia tänne blogiin.

Ja kun ei ole aikaa pitää edes kotia järjestyksessä, ei ole aikaa kutomiseen, lukemiseen, sisustamiseen, ulkoiluun, rentoutumiseen - ei mihinkään kivaan! Töissä sentään ehtii tänne blogimaailmaan kurkkimaan. Mutta tässä tilanteessa sitä vain ahdistuu entistä enemmän, kun seuraa muiden aikaansaavaa elämää. (Vaikka TIEDÄN, että ei se ole koko totuus). Minä se vaan teen töitä kuusi päivää viikossa, arkisin olen kotona illalla puoli kuuden jälkeen, lauantaisin sentään jo melkein kahdelta. Jumissa täällä puodissa: ei lounaita, ei shoppailupäiviä, ei tapaamisia. Ruokakaupassa sentään näkee joskus jonkun tutun. Tätä taas ensi kesään saakka.

Ajatus kotirouvana olemisesta hiipii haaveena mieleen: Jos olisin kotona kaiket päivät, jäisi Täydellisten Breekin niin kakkoseksi meikäläisen täydellisyydelle! Näen jo silmissäni kodin hohtavat pinnat, nopsasti valmistuvat neuletyöt, säilötyt mehut ja hillot, rikkaruohottomat kukkapenkit, päivittäin päivittyvän blogin höystettynä henkeäsalpaavilla valokuvilla. Ja itse kotirouvahan olisi aina huoliteltu ja varreltaan sorja. Ah!

Ja pah! Tasan taatusti alkaisin kaipaamaan työelämään piankin. Äitiyslomallakin olin vain vuoden kummankin tytön kohdalla. Se tuntui silloin ehdottomalta maksimilta. Ei ole minusta kotiäidiksi. Ja sitä paitsi unelmaahan tässä eletään. Työ itsessään ei todellakaan ole rankkaa, ainoastaan aika, minkä se sitoo, tuo elämään rajoituksensa. Pitää vaan saada bisnes sen verran kannattavammaksi, että voi useammin pitää vapaata. Koen kuitenkin hypänneeni oravanpyörästä pois. Ex-kollega kertoi juuri eilen varanneensa taas ajan terapeutille, sama hullunmylly siis niissä töissä edelleen. Itseä alkoi jo helpottaa puolivälissä tätä kirjoitusta.

Kiitos, jos jaksoit lukea!

Juhlimaan

2009-10-09T21:29:00.006+03:00

Ystäväperheen isännän kuuden vuoden aherrus päättyy huomenna.

Lähdemme kuuntelemaan hänen väitöstään aamulla Helsinkiin.

Ja illalla juhlitaan!

...Iltapuku, kengät, laukku, frakki, sukat, sukkahousut, huulipuna, puuteri...

...toivottavasti mitään ei ole unohtunut...

Lahjaksi yhteisten purjehduslomien navigaattorillemme

annamme sekstantin.

Sillä on historioitsijan hyvä ottaa suunta kohti uusia päämääriä!

Lauantain sieniretkellä

2009-09-13T20:23:00.001+03:00

nähtiin karhun jätökset

hätisteltiin hirvikärpäsiä

kiivettiin kauniille kalliolle

kuljettiin mahtavan suon reunaa

törmättiin reiluun kanttarelliesiintymään

eksyttiinkin vähän

nautittiin raikkaasta sadekuurosta

merkittiin pienenpienten suppisten paikka ylös

kiirehdittiin kotiin kokkaamaan

Neiti M vuonna 2025

2009-09-11T10:54:00.002+03:00

"Minä aion muuttaa Tampereelle ystäväni Janitan kanssa koska meistä tulee kämppäkavereita. Meille tulee koira. Minä toivon että olen pitkä vielä silloin. Äiti ja isi ei varmaan vielä ole eläkkeellä silloin. Menen lukioon opiskelemaan, toivon että pääsen töihin delfinaarioon Särkänniemeen. Toivon että A:kin muuttaa myös kivaan paikkaan."

Nelosluokkalaiset olivat kirjoittaneet tulevaisuuden näkymiään ja me vanhemmat saimme ne vanhempainillan päätteeksi. On jotenkin hellyyttävää lukea lapsen suunnitelmista, vanhemmat ja pikkusiskokin on huomioitu...

Mutta toivottavasti hän ei enää ole lukiossa 26-vuotiaana!

Kuka sen teki?

2009-09-10T12:15:00.002+03:00

Mikään ei voita kunnon dekkaria. Luen kyllä muutakin aina välillä, mutta silti tartun mieluimmin jännitysromaanin, jossa pääosassa on murha.

Jo kymmenen vanhana oli lukenut melkein kaikki Agatha Christiet ja muistan elävästi, kun pidin joskus nelosluokalla kirjaesitelmän eräästä Poirot'n tähdittämästä kirjasta. Tarinaan kuului takautumia naispäähenkilön lapsuuteen ja useampikin epäluonnollinen kuolemantapaus. Muiden kertoessa hevoskirjojen seikkailuista minä takeltelin yrittäessäni tiivistää monimutkaista juonta, jota en näin jälkikäteen ajatellen edes varmasti ymmärtänyt itsekään täysin. Oli siinä varmaan opettajalla nielemistä: Sitten se niinku kuristettiin ja ku, se, jota epäiltiin oli niinku... No, joka tapauksessa kirjahyllystä löytyy nykyään muutama kymmenen Agathaa ja ne on tullut luettua noin kymmenen vuoden välein aina uudestaan. On ne niin parhaita.

Monesti olen hyvän kirjoittajan löydettyäni lukenut putkeen saman kirjoittajan siihen mennessä suomennetut teokset. Cornwellit, Mankellit, Remekset, Lehtolaiset, Larssonit...

Viime syksynä sienestämässä ollessani tulin liittyneeksi Dekkarikerhoon (samana päivänä olin juuri kuunnellut uutisista, miten suomalaiset vastaavat vieraisiin numeroihin, vaikka kesken mitä yksityisimpien toimitusten).

Kuluneen vuoden aikana olenkin tutustunut useampaan uuteen rikosten ratkaisijaan. Olen todella huono peruuttelemaan mitään ja niinpä olen lukenut, mitä posti kotiin tuo. Enkä ole pettynyt.

Pari päivää olen nyt seikkaillut Tukholmassa Leif GW Perssonin karsean sovinistisen komisario Bäckströmin seurassa kirjassa Ken lohikäärmeen surmaa. Tätä edellisetkin lukemani viisi kirjaa veivät Ruotsiin: Åke Edwardsonin Winterin viimeinen talvi Göteborgiin ja Åsa Larssonin Kunnes vihasi asettuu Kiirunaan. Ja nämä alla olevat saarille, Gotlantiin tai Öölantiin.

Ainoat läpikahlatut ei-dekkarit tämän vuoden aikana taitavat olla Kjell Westön Missä kuljimme kerran ja Tracy Chevalierin Tyttö ja helmikorvakoru. Ja kumpainenkin oli mieleenpainuva ja suosittelemisen arvoinen.

Ei tehty mitään!

2009-09-07T12:00:00.003+03:00

Lauantaisen koulu- ja työpäivän päätteeksi huristeltiin mökille. Etukäteen jo päätettiin, että ei tehdä mitään! Siis ei mitään rakentamiseen liittyvää.

Mökkeiltiin vaan.

Maistettiin uutta kaakaota.

Luettiin.

Neulottiin.

Pelattiin Afrikan tähteä.

Otettiin rennosti.
Syötiin hyvin.
Nautittiin alkavan syksyn tunnelmasta.

Piirreltiin.
(Lapset innostuivat uudesta Manga-piirustusoppaasta.)

Ja lähdettiin kaikessa rauhassa kotiin.

Taattua laatua?

2009-09-03T12:45:00.001+03:00

Viime joulukuussa ostettu kameramme lakkasi toimimasta muutama viikko sitten. Ja tietenkin justiinsa kun oltiin kesän ainoalla lomareissulla. Muutaman päivän pikavisiitti Tukholmaan jäi siis tallentamatta.

kuva täältä

Eilen hän sitten vihdoin saapui takuuhuollosta: Peilimekanismi uusittu, suljin uusittu, päälikuori uusittu. Af, valotus ja suljin säädetty. Firmware-ohjelmisto päivitetty. Ilmeisesti kamerassa on muitakin osia, kun eivät kokonaan uutta lähettäneet...

Toimii siis taas kuin uusi. Ja toivottavasti kestää pidempään.

Käsittämätöntä tämä koneiden ja laitteiden laatu nykyään! Kyllä ennen vanhaan... ;)

Kesän jälkeen

2009-09-01T10:45:00.000+03:00

Hupsista! Onpa siitä aikaa, kun on tätä viimeksi päivittänyt.

Kesä sujui käytännössä mökkityömaalla. Paljon tehtiin, mutta paljon on vielä tekemättä. Esimerkiksi ikkunankarmien maalaus...

Tässä kuitenkin pari kuvaa, miltä siellä nyt näyttää.

Keittiö

2009-06-16T23:12:00.000+03:00

alkaa vihdoinkin olla valmis! Ei enää kokkausta lattian tasossa yhdella irtokeittolevyllä... :)

Anna Puu

2009-06-09T23:06:00.000+03:00

Huoltoasemalta tehty heräteostos on ilahduttanut perheen naisia. Mökkimatkoja ajellessa on kuunneltu Annan herkkää ja kaunista ääntä niin, että laulut osataan jo ulkoa...

Simppeli

2009-05-30T12:18:00.001+03:00

Aika tarkkaan vuosi sitten mökkitontille nousi ensimmäinen rakennus: Simppeli eli varasto ja käymälä.

Hauskinta Simppelissä on, että se koottiin elementeistä. Tilasin vaan netistä tyyliin: 2 x umpiseinä, 2 x seinä ikkunalla, 2 x seinä ovella, 1 x seinä pariovella, 1 x väliseinä, 3 lattiaelementtiä jne. Sitten yhtenä viikonloppuna ruuvattiin ne miehen kanssa toisiinsa ja askarreltiin katto paikoilleen, maalattiin ja laitettiin huopa katolle ja voilà - ensimmäinen pytinki valmiina!

Tuolla sitten nukuttiinkin heinäkuun loppuun saakka... :)

Lämmintä

2009-05-18T20:59:00.001+03:00

oli vihdoin koko viikonlopun. Kauniin ilman siivittämänä saatiin torniin eristeet ja loputkin lattialaudat alakertaan. Lopuksi vielä maalattiin lattia kertaalleen. Nyt näyttää niiiiin avaralta, että.. mutta keskiviikkona aletaan askartelemaan väliseiniä, joten ilme varmaan muuttuu kovasti ja tila pienenee...

Kaikki alkoi siitä

2009-05-15T16:22:00.008+03:00

kun isoisäni osti edesmenneen merimiehen tilan kesäpaikakseen jo 1950-luvulla. Vuosikymmenten mittaan alueelle on tullut pari mökkiä lisää ja sukupolvet osin vaihtuneet.

Suvun yhteisellä alueella oli kuitenkin vielä rakennusoikeutta jäljellä ja niin viime vuoden alussa saimme serkkuni kanssa ostaa omat tontit alueelta (siis serkkuni perheellä on myös mökkityömaa käynnissä).

Nämä kuvat ovat viime vuoden tammikuun lopulta. Ne on otettu, kun kävimme katsomassa paikkaa ensimmäistä kertaa sillä silmällä. Seuraavalla kerralla olikin kaupat tehty ja sitä seuraavalla oltiin sitten jo puunkaatohommissa...;) Mutta tässä vaiheessa ei siis oksaakaan ole katkaistu.

Näkymä saunan rannasta

Saunan paikka

Mökin paikka

Erämaankurkkuja

2009-05-13T12:09:00.000+03:00

Koulussa oli laitettu erämaankurkun (vai mitä ne nyt oli, sanoi neiti A) siemeniä purkkiin itämään. Ja kyllähän ne kotona ikkunalaudalla lähtivätkin nopsasti kasvamaan. Saa nähdä vaan miten selviävät, kun jossain vaiheessa siirretään ne tuonne meidän erämaalle..:)

Aurinkoisen aamun iloinen yllätys oli, kun huomasin pihan vanhan tuulimyllyn heittäneen varjonsa suoraan puuvajan ovelle. Ajatella, että juuri tänään, siihen tiettyyn kellonaikaan, satuin katsomaan oikeaan suuntaan. Huomenna tuo varjo ei ehkä osu siihen lainkaan. Ainutlaatuinen hetki siis.

Äitienpäiväviikonloppu

2009-05-12T08:05:00.000+03:00

Vihdoinkin päästiin viikonloppuna jatkamaan töitä mökillä. Viimeksi oltiin siellä pääsiäisenä...

Nyt on yläpohja villoitettu ja tornin lattialaudat paikoillaan. Vaikka välillä satoi ja tuuli kovasti, niin ei haitannut, koska nyt tehdään sisähommia! Aina on kiva tehdä tuollaisia työvaiheita, jossa valmista tulee nopeasti ja näkymä myös muuttuu.

Äitienpäiväherätys oli siis tällä kertaa patjalla saunan lattialla. Mutta perinteiseen tapaan aamiainen tuotiin "sänkyyn" ja tytöt olivat muistaneet ottaa askartelemansa kortit mökille mukaan. Lahjaksi sain vavan ja kelan - ehkä tänä kesänä ehdinkin vielä kalastamaan...

Voiton puolella

2009-05-08T12:05:00.001+03:00

Vihdoinkin kevään kiireisin aika alkaa olla ohi. Touhua ja tohinaa on tosissaan riittänyt, mutta onneksi kaikki on loppujen lopuksi sujunut hienosti. Viime postauksessa mainitsemani juhlat olivatkin yllätyksekseni oikein hauskat ja ilta venyikin pitkään. Kotona vaan odotti einiinkiva yllätys.

Lämmitys oli mennyt pois päältä ja valotkin paloivat himmeästi. Vikakin löytyi vihdoin, kun saatiin sähkölaitoksen miehet paikalle. Meille tuleva ilmajohto (joo, niitä on siis vielä jossain) oli hankautunut ulkorakennuksen seinässä jotain peltiä vasten ja rikkoutunut. Tulipalo oli ollut todella lähellä, sillä kyseinen pelti oli sulanut! Onneksi selvittiin kuitenkin säikähdyksellä ja sillä, että sähköpiikin ansiosta vain kuukauden vanha kuivausrumpu sekä keittiön telkkari ja digiboksi olivat simahtaneet. Nyt pitäisi vaan saada aikaiseksi hoidella asia vakuutusyhtiön kanssa.

Kevään ohjelmaan kuuluu aina myös esikoisen taidekoulun kevätnäyttely:

Tämä kiltti lohikäärme annettiin tietenkin parhaalle kaverille.

Koulun kevätmarkkinat onnistuivat yli odotusten. Sää suosi ja kyläläisiä virtasi paikalle sankoin joukoin. Linnunpönttökauppakin sujui hyvin. Neiti A, ekaluokkalainen, otti myös osaa talkoisiin: askarteli julisteen, jossa luki 'A:n hierontapiste. Niskahieronta 1 €.' Tuottoa tuli 12 euroa, vaikka hieroja olikin suurimman osan aikaa tauolla eli ulkona poniratsastamassa...:)

Kirkonkylän koululla pidettiin keskiviikkona kulttuurikilpailut. Vanha perinne on hienosti elvytetty henkiin ja omat muistot kyseisista karkeloista palasivat elävästi mieleen. Oli yksinlaulua, runonlausuntaa, soittoa, piirustus- ja kirjoituskilpailu, tanssiesityksiä ym. ym.

Neiti A:ta vähän jännitti, kun joutui koko porukan ensimmäisenä lavalle esiintymään.

Ii, huusi auto. Olen iloinen.

Vaikka ajajani onkin satakiloinen.

Hän harrastaa jumppaa

ja kunnolla pumppaa.

Kaasua ja jarrua.

Kytkintä käyttää.

Vilkkua näyttää.

Rattia kääntää.

Vaihdetta vääntää.

Siis kunnon autojumppaa.

Tulppaanitkin ovat kuin varkain alkaneet kukkia kaiken touhun keskellä..

Kiire, kiire, kiire

2009-04-17T22:40:00.001+03:00

Pääsiäinen hurahti mökillä. Viikonloppu oli tehokas: lattialaudat peittävät 3/4 lattiasta ja katolle saatiin palahuovat (paitsi tornin katolle). Kaivattua lepoa ja hengähdystaukoa arjen kiireestä ei kuitenkaan saatu. Töitä paiskittiin aamusta iltaan, sillä seuraavan kerran työmaalle ehditään vasta kuukauden päästä. Onneksi mummi ja ukki olivat naapurissa omalla mökillään, niin eivät lapset jääneet ihan hunningolle, kun vanhemmat vaan ahkeroivat. Katolle kiipeäminen kauhistutti etukäteen, eikä se todellakaan ollut herkkua, mutta unelmansa eteen on näköjään ylitettävä itsensä...

Huhtikuun alku on ollut todella kiireinen ja sitä on ollut myös koko tämä viikko. Sekä miehellä että minulla. Tuntuu, että tunnit loppuvat vuorokaudesta kesken. En edes kunnolla muista, mitä kaikkea pari päivää sitten tein. On ollut töiden lisäksi koulun kevätmarkkinoiden järjestämistä: vanhempien kanssa suunnittelupalaveria, opettajien kanssa palaveria, lehtimainoksen hoitamista, vanhemmille tiedottamista, postilaatikoihin jaettavien mainosten tekemistä, monistamisen sponsoroinnin järjestämistä, puhelua ja tekstiviestiä edestakaisin. Linnunpönttöjen rakentamista partiolaisten kanssa. Vessapapereiden ja sukkien myyntiä koululaisten hyväksi. Nyt olisi autossa viisisataa mainosta jaettavaksi kylälle, mutta pitäisi vielä organisoida niiden jakaminen. Kirjoittaa puffi ja yrittää tyrkyttää sitä paikallislehteen.

Viikonloppu näyttää yhtä kiireiseltä. Mies (joka tulee tänään illalla vasta myöhään kotiin) lähtee aamulla aikaisin hyvävelijärjestönsä piirikonferenssiin. Minä pakkaan lapset mukaani ja vien mummolaan samalla kun menen töihin. Töiden jälkeen pikaisesti kodin kautta, omat kamat kassiin ja miehen aveciksi juhlailtaan. Ajamista 30 km tuonne ja 30 km tänne ja 60 km toiseen suuntaan... Ajatus jäykistä velvollisuuskekkereistä ei todellakaan houkuttele. Juhlatuuli on kaukana, kun tuntuu, että a) naama on rapistunut väsymyksestä ja kiireestä, pari näppyäkin leuassa b) en ole varma olenko mekkoni kanssa alipukeutuneiden listalla c) huomenna on tuurillani varmasti karmea badhairday d) muutenkin vähän rupsahtanut ja plösähtänyt olo. Eilen yksi asiakaskin sanoi, että teille on sitten kolmas lapsi tulossa?!! Ei siis todellakaan ole..

Ääh, tästähän varsinainen vuodatus tuli. Seuraavaksi kokoan itseni, nukun hyvät yöunet ja huomenna vedän vatsan sisään, korkkarit jalkaan ja punaa huuliin. Ja nautin juhlatunnelmasta ja ajatuksesta myöhäisestä sunnuntaiherätyksestä hotellin sängystä.

Haaveilua

2009-04-08T17:25:00.001+03:00

Aurinko paistaa ja ajatukset harhailee kesään. Mökin sisustukseen.

Minulle on alusta asti ollut selvää, millainen mökistä tulee. Ulkoväritys on musta, valkoisin puittein ja ovin. Sisälle valkoista: lattia, katto, seinät ja mahdollisimman pitkälle huonekalutkin. Mausteena tummansinistä, hiekkaa ja ripaus punaista. Tällaista Lexington-tyyliä, vähemmän ameriikanlippuja tosin ja hirsimökkiin sovellettuna... Kuitenkin aivan erilaista kuin kotona. Vähemmän tavaraa, selkeämpää ja vaaleampaa. Rentouttavaa ja rauhoittavaa. Siellä sitten vain nautiskellaan tuollaisissa raitabikineissä... ;)

kuva: Lexington company

Todellisuudessahan mökissä ei ole vielä edes lattiaa, mutta minulla on jo vuoden verran ollut hankittuna sinne pippuri- ja suolamyllyt, pari torkkupeittoa, tyynynpäällisiä, lyhtyjä, avaimenperiä, mukit, patalaput jne. Enää siis lattia, sisäkatto, katon eristäminen, väliseinät, maalaminen ja keittiökalusteet valmiiksi, niin pääsen asettelemaan ostokseni oikeille paikoilleen...

Mies ei aina ihan täysin ymmärrä näitä etukäteishankintoja, mutta luulen, että naisten keskuudessa se on varsin yleistä ja ymmärrettävää. Ja ihanaa.

Tuoreeks terveeks

2009-04-07T19:59:00.003+03:00

Viime vuonna virpomiset jäivät väliin, siksi sitä odotettiinkin hartaasti koko vuosi. Vihdoinkin viikonloppuna sitten askarreltiin ja sunnuntaina kaksi innokasta noitaa lähti kylälle palkan perään. Saalis olikin runsas ja suklaamunilla herkutellaan vieläkin. Vitsakimppu olohuoneen pöydällä oli myös mahtava, kun moni noita löysi tiensä meidänkin ovelle.

Kiireinen viikko sai mukavan lopun, kun sunnuntaina vietettiin vielä suloisen serkkutytön kolmevuotissynttäreitä. Nyt odotellaan pääsiäisen vapaapäiviä ja ahkeraa mökkiviikonloppua.

Keltainen

2009-03-30T15:20:00.003+03:00

ei todellakaan ole lempivärini. Tänä keväänä se kuitenkin on hiipinyt sisustuksen piristeeksi. Yllättävän paljon pelkkä kynttilöiden vaihtaminen ja kukkien tuominen vaikuttaa tunnelmaan.

Edistys: eristys

2009-03-30T13:17:00.007+03:00

Mökkityömaalla tapahtui vihdoin talven jälkeen. Viikonloppuna laitoimme eristeet lattiaan. Tähän asti mökissä on ollut vain lattiakoolaukset ja näkymä on ollut suoraan maahan. Mutta nyt näyttää paljon valmiimmalta. Ja lämpimämmältä.

Sää ei ollut kovinkaan keväinen, mutta onneksi luvattu räntäsade ylitti alueen yön aikana. Sunnuntai oli sumuinen ja tyyni.

Jouluostoksilla

2009-03-25T16:47:00.008+02:00

Hui! Onpas vaikea päättää mitä ja paljonko puotiin tarvitaan ensi jouluksi, maailmanmeno kun on mikä on... Pakko vaan pitää pää kylmänä ja uskoa, että kyllä lapset pukilta leluja saavat, vaikka olisi kuinka lama.

Joulunäyttelyissä käyminen on joka tapauksessa kivaa vaihtelua arkeen. Samalla pääsee piipahtamaan kaupungilla keskellä päivää, ihan yksin, ilman kiirettä. Luksusta.

Viikonloppuna

2009-03-24T18:27:00.005+02:00

Flunssa vei puhdin.

Tein kuitenkin elämäni ensimmäiset mummonruudut.

Muuten loikoiltiin vaan sohvalla ja torkuttiin välillä.

Haaveiltiin lumien sulamisesta ja kesästä.

Ja päätettiin, että tähän kirjataan kaikki tulevat mökkimuistot.

Kevään merkki - työmaalla tapahtuu

2009-03-21T12:25:00.005+02:00

Vihdoinkin oikein kunnolla aurinkoinen päivä! Heräsin jo kuudelta auttamaan Miestä pakkaamaan kaikki tavarat. Tänään nimittäin jatkuvat talviseisauksen jälkeen hommat mökkityömaalla. Marraskuussa ennen taukoa projekti näytti tältä:

Lainakuorma-auto, pari työkaveria, iso lasti villaa (siis eristesellaista) ja kattohuopaa - luulisi jotain edistystä tapahtuvan... Hienointa kuitenkin, että tavaramäärä saadaan kerralla perille saareen. Peräkärrykuormiksi jaettuna reissuja olisi saanut tehdä vielä juhannuksenakin.

En oikein malttaisi odottaa, että päästäisiin taas vauhtiin rakentamisen kanssa. Vaikka töitä on vielä paljon tehtävänä, niin voiton puolella ollaan kuitenkin. Vuosi sitten oli vasta muutama puu kaadettu tontilta. Mikäli samaa tahtia jaksetaan painaa kuin viime vuonna, saatan päästä sisustuspuuhiin jo kesällä :)

Itse en reissuun päässyt (ei olisi varmaan miesten reissuun huolittukaan..), sillä työt kutsuivat. Mutta aion käyttää tilaisuuden ja vihdoinkin tänään aion katsoa tämän elokuvan.

Taikataikinaa

2009-03-20T13:12:00.008+02:00

Löysin kaapista pari pussia vehnäjauhoja, joiden parasta ennen päiväys oli mennyt jo - kröhm - jokin aika sitten umpeen. Olin jo kiikuttamassa niitä kompostiin, kun välähti: taikataikina. Suolaa ja vettä vähän lisäksi niin johan lapset pääsivät muovailemaan. Nyt pizzapalat ja muut herkut odottavat vielä maalaamista. Tämä siis pari päivää sitten.

Taikataikina ei jättänyt rauhaan, vaan oli päivän juttu myös eilen. Joka torstaiseen tapaan piti keksiä ohjelmaa parillekymmenelle pikkupartiolaiselle ja niinpä eilen illalla meidän keittiössä syntyikin peltikaupalla suolaisia tintti- ja tulkkuaihioita, jotka on tarkoitus viikon kuluttua maalata omiin tunnusväreihinsä.

Torstait ovat aina touhua täynnä, sillä ehdin töiden jälkeen olemaan kotona alle puoli tuntia ennen kuin ensimmäiset sudenpennut saapuvat. Kahden ryhmän ja kahden tunnin jälkeen kello onkin kahdeksan. Siinä vaiheessa on tädistä mehut puristettu, mutta silti tykkään - on nimittäin kiva nähdä, kun lapset tykkää.

Aurinko

2009-03-19T10:45:00.006+02:00

Pilkahti hetkeksi aamusella.

Piristi

ja paljasti pölyt.

Kukahan tämänkin huushollin siivoaisi?

Äiti, koska lumi sulaa?

2009-03-18T10:58:00.011+02:00

Toivottavasti pian kuulemma, sillä koulussa oli tullut riitaa lumikasasta. Koko koulun kesken! No, kylän opinahjossa on vain reilut 20 oppilasta...

Tilanne oli ollut ilmeisesti sen verran tulehtunut, että päivän kaksi viimeistä tuntia oli käytetty riidan selvittelyyn ja yleisestikin kiusaamisen käsittelyyn. Olen ilahtunut, että opettajat tarttuivat asiaan näin perusteellisesti ja välittömästi. Kouluun oli kiva taas lähteä aamulla, kun asia oli selvitetty.

Kevätväsymys taitaa vaivata lapsiakin ja auringonpaistetta tarvittaisiin piristämään mieltä. Maaliskuu on ollut ihan liian pimeä, loskainen ja ankea. Ei ihme, että pienimpiäkin ahdistaa ja tulee riitoja.

Ei taida esikoisen toive lumen sulamisesta kuitenkaan ihan heti toteutua - sen verran lunta on ainakin meidän pihalla. Vai pitäisiköhän kiikuttaa koko kinos koululle. Siellä sille olisi ainakin käyttöä.

Räystään aluksen tulppaanit ovat onneksi kaikesta huolimatta sitä mieltä, että kevät on tulossa ja puskevat sitkeästi lehtiään kylmästä maasta. Vielä kun tuon taivaan harmauden lomasta pilkistäisi edes pieni auringonsäde. Se saisi taas maailman hymyilemään.

Uutta voimaa

2009-03-16T14:16:00.005+02:00

Kasviraukat saivat vuosien tauon jälkeen uudet mullat ja ruukut. Muutaman ränsistyneen yksilön päästin lopullisesti kärsimyksistään ja tilalle tuli tämä pieni oliivipuun alku.

En ole kummoinenkaan viherpeukalo, mutta kasvit tuntuvat viihtyvän olohuoneen ikkunalaudalla. Vanhan talon sopivasti falskaavat ikkunat, paljon valoa ja hyvin sisäistetty 'anna välillä kuivahtaa' -ohje luovat sellaiset elinolosuhteet, että rahapuukin on kukkinut säännöllisesti. Saapa nähdä, tykkäävätkö lainkaan, kun kerrankin yritin hoitaa niitä.

Nämä pikkunarsissit ainakin innostuivat, kun saivat vettä. Voi kyllä olla, että nyt ei kukinnot enää kestä pääsiäiseen...

Minäkin

2009-03-13T13:25:00.007+02:00

Olen nauttinut taitavien kirjoittajien tunnelmapaloista, ihastellut kauniita kuvia, upeita käsin tehtyjä aikaansaannoksia ja persoonallisia koteja.

Olen katsellut kaukaa, rohkeutta keräten, mutta nyt sukellan minäkin pää edellä tähän uuteen maailmaan.