"Minä aion muuttaa Tampereelle ystäväni Janitan kanssa koska meistä tulee kämppäkavereita. Meille tulee koira. Minä toivon että olen pitkä vielä silloin. Äiti ja isi ei varmaan vielä ole eläkkeellä silloin. Menen lukioon opiskelemaan, toivon että pääsen töihin delfinaarioon Särkänniemeen. Toivon että A:kin muuttaa myös kivaan paikkaan."
Nelosluokkalaiset olivat kirjoittaneet tulevaisuuden näkymiään ja me vanhemmat saimme ne vanhempainillan päätteeksi. On jotenkin hellyyttävää lukea lapsen suunnitelmista, vanhemmat ja pikkusiskokin on huomioitu...
Mutta toivottavasti hän ei enää ole lukiossa 26-vuotiaana!
3 kommenttia:
Ihana!
Hei, mäkin olen kirjottanut samanlaisen kirjeen ala-asteella! Meijän äippä sitä välillä muistelee hymyillen. (yksin kaksiossa, koiran kanssa. Edes miestä en huoli... :)
Mukava blogi, kiva että joku muukin tykkää dekkareista, kun niitä kuulee usein halveksittavan. Tosin minulle ne aiheuttavat univajetta...
Lähetä kommentti