Päivä alkoi kirkossa käynnillä.
Kuinka ylpeänä katselinkaan reippaita pikkupartiolaisiani jumalanpalveluksen palvelutehtävissä. Sankarihaudalla pidetty puhe sai taas kerran kyyneleet silmiin. Kuinka onnellisia saammekaan olla supersankari-isovanhempiemme ansiosta. Jäin pohtimaan, miten saman kiitollisuuden ja ymmärtämyksen saakaan opetettua omille lapsilleen...
Juhlallisen alun jälkeen päivä on sujunut arkisemmin:
siivoilua, kävelyllä käyntiä, filmien katselua...
Nyt kynttilät on sytytetty ikkunoille.
Kuohuviini ja juustot odottavat illan kisastudion alkua...
Hyvää itsenäisyyspäivää sinullekin!
3 kommenttia:
Hienolta kuullostaa teidän päivä! Niin kovin erilaisen elämän ovat isovanhempamme ja heidän ikäluokkansa eläneet. Minä kerron aina lapsille tarinaa sodassa sokeutuneesta sukulaismiehestä, joka sodan jälkeen jatkoi maatalon töitä. Sokea isä istui traktorin selässä ja pieni poika ohjasi ajopeliä isän sylissä...Näin tätä hyvinvointivaltiota on rakennettu! Kiitos heille!
Hyvää Itsenäisyyspäiväillan jatkoa myös sinne!
Hienolta kuulosti teidän itsenäisyyspäivänne. Me syötiin parempi illallinen punaviinin kera, sytytettiin ikkunalle kaksi kynttilää ja katseltiin linnan juhlia.
Ihanaa, että saadaan juhlia itsenäisyyspäivää!
Lähetä kommentti