Hyvää Joulua

Rauhallista Joulua itse kullekin!

Aatonaaton maisemaa kyläraitilta... Ihana valkea joulu!

Huomenaamulla pakataan auto ja lähdetään saariston rauhaan.

Hyvää Joulua!

P.S. Lelukaupan täti kiittää kiireisestä joulukuusta!

Itsenäisyyspäivä

Päivä alkoi kirkossa käynnillä.

Kuinka ylpeänä katselinkaan reippaita pikkupartiolaisiani jumalanpalveluksen palvelutehtävissä. Sankarihaudalla pidetty puhe sai taas kerran kyyneleet silmiin. Kuinka onnellisia saammekaan olla supersankari-isovanhempiemme ansiosta. Jäin pohtimaan, miten saman kiitollisuuden ja ymmärtämyksen saakaan opetettua omille lapsilleen...

Juhlallisen alun jälkeen päivä on sujunut arkisemmin:

siivoilua, kävelyllä käyntiä, filmien katselua...

Nyt kynttilät on sytytetty ikkunoille.

Kuohuviini ja juustot odottavat illan kisastudion alkua...

Hyvää itsenäisyyspäivää sinullekin!

Kuura kaunistaa maisemaa,

mutta kyllä pihapiiri näyttää jotenkin tyhjältä ilman lunta...

Voishan sitä joulua odottaa näissäkin maisemissa...

...meidän tyttöjen ja mummin ja mummin siskon kanssa!

No nyt on kuitenkin äiskällä ja iskällä viikko aikaa tonttuilla ihan vapaasti!

(Oikeesti ollaan ihan kateita ja mieluummin lähettäis kans viettämään mummin kuuskymppisiä etelän lämpöön.)

Tontut touhuaa

Tekemistä, suunnitelmia ja kiirettä riittää...

Ameriikan pakettiin laitetaan ainakin nämä askarrelmat, toivottavasti ehtivät perille jouluksi!

Oikein hyvää joulukuuta kaikille!

(Hupsis, kun livahti kuvat vahingossa julkaisuun ennen tekstiä, sorry!)

Piparitikkareita

Yhdeksan leipuria+kaksi paistajaa+tunti aikaa

=PALJON piparitikkareita+sopivasti sotkua

=HAUSKAA!

Trofee

Siitä peurasta kulkeutui meille sitten muutakin kuin lihat...

Isäni mielestä sarvet olivat sen verran hienot, että toi koko pään!

Tässä piti olla kuva siitä, mutta jätin pois, jottei herkimmät lukijat järkyty ;)

Ensin ajattelin, että on tylsää laittaa sarvet seinälle, kun ei itse ole otusta metsästänyt, enkä muutenkaan erityisesti pidä trofeista. Mutta päätettiin kuitenkin kokeilla, mitä siitä päästä syntyy...

Ei ole ennen meillä tällaista soppaa keitelty!


Arvottiin valkoisen ja mustan välillä ja musta voitti. Musta se oli hyvä valinta.

Viikonloppuna trofee löysi paikkansa mökin seinältä, kaminan päältä.



Kamina on vanha Jotul, joka on odottanut varastossa jo vuosia. Palomuuri askarreltiin ja pelti lattialle teetettiin. Tarkkasilmäiset varmasti huomaa, että jotain tärkeää vielä puuttuu... Piipun toimitus viivästyi, mutta eiköhän sekin saada paikalleen ennen joulua.

Tuohon tulee valmispiippu, joka viedään päätyseinästä ulos ja ulkona ylös.


Ja eilen sitten ilmestyi meille taas ihan pyytämättä/kysymättä hirvenpää! Saas nähdä tehdäänkö siitä jotain. Onneksi Ukin jahtikausi alkaa olla lopuillaan...

Jotain valmista

Hitaasti edennyt vauvan neuletakkiprojektini on kyllä loppusuoralla

tai ainakin viimeisessä kaarteessa,

mutta välillä on tehtävä jotain nopeammin valmistuvaa.

Kuopukselta tuli toivomus Barbien vaatteesta ja nopealla googlettamisella löytyi ohjeitakin.

Eihän tuo nyt mikään ihmeellinen ole, mutta käsistä se vietiin ennen kuin ehdin edes silittää.

Ja langanpäätkin jäi päättelemättä.

Neiti M nimittäin napsasi ne näppärästi poikki siitä häiritsemästä.

Saas nähdä nyt sitten kuinka kauan hamonen pysyy kasassa.

25 kg

Ukki ampui perinteisesti meillekin peuran...

Eilen heti töiden jälkeen alkoi urakka,

joka päättyi vasta puoli kahden jälkeen yöllä.

Nyt on pakkasessa 40 pussia jauhelihaa, fileet ja paisti!

Ja toivon mukaan yksi peurakolari tälläkin alueella vähemmän...

Mies lähti aamulla saareen ilmalämpöpumppuasentajan kanssa - jippii!!!

Haaste

Teija haastoi kertomaan, mitä materialistista EN omista ja miksi.

Tämä olikin todellinen haaste, sillä kaikkea sitä onkin huusholliin kertynyt, kun asiaa oikein ajattelee!

Yritin miettiä asiaa eri kanteilta: onko jotain mitä en periaatteesta hanki, mitä tarvitsisin ja mistä haaveilen jne. Tällaisia tuli mieleen:

1) meidän pihalta ei löydy trampoliinia

Ei nyt ihan periaatekysymys, mutta melkein...

2) monet keittiön pienkoneet, kuten leipäkone, popcornikone, jäätelökone...

En halua hankkia moisia kaappiin pölyttymään, sillä tiedän, että niitä ei käytettäisi, jos ne eivät olisi esillä ja kaikkea ei voi pitää esillä + niiden puhdistamisen vaiva kumoaa niistä saadun hyödyn!

3) Sodastream-laite.

Kuva täältä

Tämä kapistus on edellisestä kohdasta poiketen alkanut kiinnostamaan. Mökillä saattaisi olla kätevä. Säästyisi kantamiselta ja tyhjiltä pulloilta. Onko kellään kokemusta vekottimesta?

4) Polkupyörä.

Tai siis periaatteessa omistan, mutta siitä on jo viisi vuotta sitten lainattu rengas maitokärryihin, enkä ole sitä sinä aikana edes kaivannut.

5) Uggit.

Sellaiset harmaat neulosversiot. Pikkuhaave, jota en vielä ole raskinut toteuttaa.

6) Purjevene.

Iso haave, josta ehkä joskus vuosien/kymmenien vuosien mittaan tulee totta tai sitten ei.

Kuva täältä

Haastan Tanian ja Tirpanan kertomaan omista ei-omistamisistaan.

Boggle

Hauska sanapeli,

äiskän ja iskän juttu.

Nopista sekoitetaan satsi ja niistä etsitään

mahdollisimman monta suomen kielen sanaa.

Tähän jää koukkuun.

Harmi vaan, että sitä ei valmisteta enää.

Ja viini on ostettu etiketin perusteella ;)


Ei ollut huono sekään.

Riemua pienestä

Kuinka tylsää oliskaan, jos ei koskaan tulis lunta!

t. Kaks märkää

Ei sit tosiaan ehditty haravoimaan tänäkään vuonna! :D

Nälkä

Voi sitä raukkaa, joka on tämän kaivertanut.

Nälkäinen on ollut myös tuo reikiä tekevä otus. Mikähän sen on saanut kääntymään matkallaan?

Kaikkea sitä voi löytää, kun tutkii mökillä kaadettua lahoa puuta :)

Valaisimia

Mökillä saatiin sähköasennukset loppuun pari viikkoa sitten ja niinpä oli aika lähteä valaisinkaupoille. Pikainen täsmäisku Ikeaan ja tällaisia jäi ostoskoriin:

Ruokapöydän päällä - vähän ehkä turhan Ikeamainen, mutta muuten ihan ok.

Keittiön katossa - antaa hyvän valon ja erottui mun mielestä hyvin muista kohdevaloista.

Sohvapöydän päällä - tarpeeksi iso ja yksinkertainen.

Olo oli muuten vähän kuin sähkövalo olisi vasta just keksitty. Tuntui 'ihmeellisen hienolta' laittaa valot katkaisijasta päälle. Tätä ennen meillä oli kymmeniä metrejä jatkojohtoja risteilemässä ja yksi jalkalamppu.

Kesällä ei paljon valoa tarvittu, mutta näin syksyllä pimeys tuolla saaressa on niin totaalista, että olikin jo korkea aika saada valaistus kuntoon.

Meidän mökki on muuten aikamoinen ikeamökki. Siitä voisi vaikka tehdä joskus oman postauksenkin... Taitaa olla vähemmässä ne tavarat, jotka ei ole Ikeasta, kuin ne jotka ovat.

Pyhäinpäiväviikonloppu

Vietettiin saariston rauhassa.

Poltettiin roskia, paneloitiin mökin varastohuone, siivoiltiin ulkona, asennettiin uudet valaisimet, katseltiin leffoja, herkuteltiin ja vähän vietettiin halloweeniakin.

Lapset suunnittelivat 'halloweeninvietto-ohjelman' ja niin me koko perhe leikittiin ja hauskaa oli!

Huurteinen aamu

Pakkasta kahdeksan astetta!

Illalla lähdetään mökille. Mitenköhän siellä tarkenee?

Rauhallista viikonloppua kaikille!

Neuloo, neuloo, vaan ei tule valmista

Aloin jo ajat sitten neulomaan vastasyntyneelle sukulaistytölle villatakkia, mutta kuinkas sattuikaan (ei ensimmäistä kertaa), että tuli taas luettua ohjeita vähän sinne päin...

Nyt on kaksi takakappaletta valmiina: toinen yli 100 senttiselle ja toinen 68 senttiselle. Se olikin joku muu mitta se 65 cm niissä ohjeissa kuin koko... ;)

Projektin kestäessä tilanne on tietysti muuttunut niin, että vauveli ei enää todellakaan ole vastasyntynyt. Saas nähdä ehdinkö saada tämän valmiiksi ennen kuin tyttö ohittaa tuon 68 cm:n koon.

Ote on muutenkin vähän kateissa. Eilen purin etukappaletta - sentään huomasin, että vasen etukappale onkin oikealla edestä päin katsottuna.


Tämä onkin ainoa projekti käynnissä ja sen huomaa ompelunurkkauksen siisteydestä. Kohta olisi kyllä ehdittävä tekemään muutakin. Joulu kun lähestyy...


Tähän vielä kuva talon sydämestä. Täällä katsotaan telkkaria, touhutaan tietokoneella, lueskellaan, askarrellaan. Kaikki yhdessä, vaikka eri touhuissa.

Neiti A 8 v.

Viikonlopun pääosassa oli neiti A:n syntymäpäivät. Niitä varten siivottiin, puunattiin ja valmisteltiin, kunnes vihdoin sunnuntai-iltapäivällä juhlittiin.

Ensin kestittiin sukulaiset ja kummit. Väkeä oli todellakin vauvasta vaariin: nuorin herra 5 kk ja vanhin puoli vuotta vajaa 90 v. Ja sitten kaikkea siltä väliltä. Lähemmäs 30 henkeä kaikkeaan.

Kun tämä porukka saatiin ovesta ulos, siivottiin kahvikupit pois ja pöytään kannettiin popparit ja naksut. Kaikki koulun tytöt saapuivat juhlimaan. Voi sitä kikatusta ja korkeiden äänien sinfoniaa, kun viisitoista eka-nelosluokkalaista laitetaan yhteen huoneeseen!

Sanomattakin lienee selvää, että vanhemmat istahtivat illalla sohvalle lievästi uupuneina. Mutta päivänsankari oli onnellinen: paljon ihania lahjoja ja huomion keskipisteenä olemista. Tätä päivää oli odotettu taas melkein vuosi!

Elämän tähän mennessä jännittävin asia on myös takana päin.

Perjantai-iltana käytiin napsauttamassa korviin reiät. Ei taida tässä kuvassa korvikset erottua, vaikka hiuksia huolellisesti pidettiinkin korvan takana... :)

Pyykkiä

Tää olis niin tyytyväinen, jos olis kunnollinen KODINHOITOHUONE.

Nyt on vaan kylppäri, jossa kuivatetaan ja johon KASATAAN.

(Silitysrauta on vaan hämäystä - sitä käytetään ERITTÄIN harvoin...)

Koti

Asumme miehen kotitilalla talossa, joka on alun perin rakennettu 1930-luvun lopussa. Edellinen päärakennus oli tuhoutunut puolen kylää hävittäneessä tulipalossa.

Alla oleva kuva lienee 30-40 -lukujen vaihteesta ja talo on koristeltu havuköynnöksin hääjuhlaa varten.

Alin kerros rakennettiin tiilestä ja betonista, kaksi ylintä kerrosta oli rapattua lautaa.

Vuonna 1965 joulukuusen kynttilöistä lähteneen tulipalon jälkeen näytti aika lohduttomalta:

Kellarikerroksessa sijaitsi ennen mm. jauhokellari ja leivintupa. Useat väliseinät ovat tiiltä ja yläpohjakin on betonia. Palon jälkeen tästä kivijalkakerroksesta rakennettiin "uusi" talo. Tilaa on silti vielä reilut 200 neliötä, mutta pohjaratkaisu on välillä vähän hankala ja monet perusasiat, kuten viemäröinti, sähköt ym. kuuskytluvulta. Lattia on sisällä alempana kuin maanpinta, joten eräänlaisessa betonibunkkerissa sitä tässä asustellaan.

Jos lottovoitto joskus osuu kohdalle, niin talo palautetaan entiseen malliinsa. Mutta siitä haaveillessa, voi vaan miettiä paljonko kaikkea hienoa - huonekaluja ja muuta - tuossa palossa hävisi.