Pitkästä aikaa

Jospa yrittäisi paluuta tänne blogimaailmaan näin mobiilisti. Aika ei riitä koneella istumiseen ja kuvien siirtelyyn, mutta tulipa yhtäkkiä mieleen, että näillä puhelinvempeleilläkin voisi asiaa hoitaa. Katsotaan osaanko... :)

Mökillä on sentään ehditty käydä jonkin verran ja sinne olisin ihan mielelläni voinut vaikka jäädä tänään. Niin kesälomafiilis, varmaan tarttui noilta koululaisilta. No kolme viikkoa vielä...

Ukkosta odotellessa

ulkona on vihdoinkin se lämmin kesäilta.

Ja huumaava tuoksu.

Ruusu, jasmiini, tuoksuvatukka ja moni muu.

Kaikkea muutakin puutarhassa elelee ihan ittekseen. Nyppimättä.

Siinä ne tärkeimmät nyt. Ensi viikolla siirrytään saareen.

Tykkään.

Toukokuussa

on varmaan taas aika herätä talvihorroksesta - kiitos ihanan blogikaverin, joka viestitteli tänään. Olipa kiva jutella!

Mökilläkin on tapahtunut talven aikana. Kiinteä penkki/arkku ja komero + kirjat leijumaan 'uudelle seinälle'.

Ja juu juu, kyllä nuo listat joskus maalataan!!

Kukkuluuruu

Häpeällisen vähän olen (siis en lainkaan) ehtinyt tänne. Eli sori kaikki kivat blogikaverit! Töitä, töitä ja töitä on ollut lähinnä ohjelmassa. Mut onneksi on olemassa tuo akkujen lataamo saaressa. Sentään jo kolmas mökkiviikonloppu tämän vuoden puolella on takana. Harmi vaan, että tänään vasta alkoi tuo ihana auringonpaiste!

Viikko sitten

ihailtiin Ateneumin aarteita

piirreltiin työpajassa ötököitä

sulauduttiin kaupungin kaduille

 istuttiin iltaa saaressa

nautittiin mahtavista tarjoiluista

suorastaan humalluttiin isännän itse tekemästä sitruunasorbetista



sunnuntaikävelyllä annettiin tuulen puhaltaa

tutkittiin tunneleita ja tykkejä

etsittiin aarteita



ihmeteltiin meren voimaa ja historian havinaa

ja

tykättiin kovasti!

P.S. Geokätköjen etsintä ilman gepsiä oli suht haastavaa, vihje kun oli "bunkkerin sisällä" ja niitähän riitti... :)

Muodonmuutos

Anopin autotalliin edellisiltä omistajilta jäänyt kirjahyllyn raato, jota joku oli joskus yrittänyt saada pysymään kasassa nauloilla, sai uuden elämän meidän olkkarin sohvapöytänä sunnuntaipäivän askartelun tuloksena.

Valo vaan alkaa olemaan vähissä sisällä, vaikka ulkona ei olisikaan ihan pimeää. Mutta mikäs sen ihanampaa kuin sytytellä kynttilät. Minä tykkään.

                                                     Syksyisen suloista viikonloppua kaikille - me suunnataan saareen... :)

Kaappi

matkasi pari kesää sitten veneen keulassa anopin mökiltä Saaristomeren halki ja on siitä saakka odottanut ehostusta. Pinta oli pinttynyt ja rähjäinen, joten maalia tarvittiin.

Siitä olis mun mielestä voinut tulla myös turkoosi, mutta yhteisymmärryksessä päädyttiin tummansiniseen. Vihdoin viime viikonloppuna kaappivanhus vaihtoi valmiina paikkaa paremmin esille.

Ja juu, jalkalistat on vielä maalaamatta ja kattolistatkin pitäis maalata toisen kerran... puuh!