Asumme miehen kotitilalla talossa, joka on alun perin rakennettu 1930-luvun lopussa. Edellinen päärakennus oli tuhoutunut puolen kylää hävittäneessä tulipalossa.
Alla oleva kuva lienee 30-40 -lukujen vaihteesta ja talo on koristeltu havuköynnöksin hääjuhlaa varten.
Alin kerros rakennettiin tiilestä ja betonista, kaksi ylintä kerrosta oli rapattua lautaa.
Vuonna 1965 joulukuusen kynttilöistä lähteneen tulipalon jälkeen näytti aika lohduttomalta:
Kellarikerroksessa sijaitsi ennen mm. jauhokellari ja leivintupa. Useat väliseinät ovat tiiltä ja yläpohjakin on betonia. Palon jälkeen tästä kivijalkakerroksesta rakennettiin "uusi" talo. Tilaa on silti vielä reilut 200 neliötä, mutta pohjaratkaisu on välillä vähän hankala ja monet perusasiat, kuten viemäröinti, sähköt ym. kuuskytluvulta. Lattia on sisällä alempana kuin maanpinta, joten eräänlaisessa betonibunkkerissa sitä tässä asustellaan.
Jos lottovoitto joskus osuu kohdalle, niin talo palautetaan entiseen malliinsa. Mutta siitä haaveillessa, voi vaan miettiä paljonko kaikkea hienoa - huonekaluja ja muuta - tuossa palossa hävisi.
3 kommenttia:
Uh, onpas se ollut komea!! Oikee linna! :) Vaikka eipä se nykyselläkään hullummalta näytä. Jotenkin amerikkalais-tyyliseltä?
Tulipalot on kyllä inhottavia, niinkuin ollaan viimeaikoina huomattu.
Onpas ollut komea ja erikoinen talo!
Ja aikamoinen tarina.
Valtavasti tunnearvoa tuolla tilalla...
Oooh, todella upea talo ja mainion ihanat valokuvat!!
Unelmointiin intoa. Täälläkin sitä tehdään...vieläkin.
Lähetä kommentti