Juhannus

 

 

 

Jos on kerran oikeesti lomalla, niin onhan ok, että juhannuspäivitys tulee vasta nyt? ;)

 

Näillä mentiin.

 

 

Pitkästä aikaa

Jospa yrittäisi paluuta tänne blogimaailmaan näin mobiilisti. Aika ei riitä koneella istumiseen ja kuvien siirtelyyn, mutta tulipa yhtäkkiä mieleen, että näillä puhelinvempeleilläkin voisi asiaa hoitaa. Katsotaan osaanko... :)

Mökillä on sentään ehditty käydä jonkin verran ja sinne olisin ihan mielelläni voinut vaikka jäädä tänään. Niin kesälomafiilis, varmaan tarttui noilta koululaisilta. No kolme viikkoa vielä...

Ukkosta odotellessa

ulkona on vihdoinkin se lämmin kesäilta.

Ja huumaava tuoksu.

Ruusu, jasmiini, tuoksuvatukka ja moni muu.

Kaikkea muutakin puutarhassa elelee ihan ittekseen. Nyppimättä.

Siinä ne tärkeimmät nyt. Ensi viikolla siirrytään saareen.

Tykkään.

Toukokuussa

on varmaan taas aika herätä talvihorroksesta - kiitos ihanan blogikaverin, joka viestitteli tänään. Olipa kiva jutella!

Mökilläkin on tapahtunut talven aikana. Kiinteä penkki/arkku ja komero + kirjat leijumaan 'uudelle seinälle'.

Ja juu juu, kyllä nuo listat joskus maalataan!!

Kukkuluuruu

Häpeällisen vähän olen (siis en lainkaan) ehtinyt tänne. Eli sori kaikki kivat blogikaverit! Töitä, töitä ja töitä on ollut lähinnä ohjelmassa. Mut onneksi on olemassa tuo akkujen lataamo saaressa. Sentään jo kolmas mökkiviikonloppu tämän vuoden puolella on takana. Harmi vaan, että tänään vasta alkoi tuo ihana auringonpaiste!

Viikko sitten

ihailtiin Ateneumin aarteita

piirreltiin työpajassa ötököitä

sulauduttiin kaupungin kaduille

 istuttiin iltaa saaressa

nautittiin mahtavista tarjoiluista

suorastaan humalluttiin isännän itse tekemästä sitruunasorbetista



sunnuntaikävelyllä annettiin tuulen puhaltaa

tutkittiin tunneleita ja tykkejä

etsittiin aarteita



ihmeteltiin meren voimaa ja historian havinaa

ja

tykättiin kovasti!

P.S. Geokätköjen etsintä ilman gepsiä oli suht haastavaa, vihje kun oli "bunkkerin sisällä" ja niitähän riitti... :)

Muodonmuutos

Anopin autotalliin edellisiltä omistajilta jäänyt kirjahyllyn raato, jota joku oli joskus yrittänyt saada pysymään kasassa nauloilla, sai uuden elämän meidän olkkarin sohvapöytänä sunnuntaipäivän askartelun tuloksena.

Valo vaan alkaa olemaan vähissä sisällä, vaikka ulkona ei olisikaan ihan pimeää. Mutta mikäs sen ihanampaa kuin sytytellä kynttilät. Minä tykkään.

                                                     Syksyisen suloista viikonloppua kaikille - me suunnataan saareen... :)

Kaappi

matkasi pari kesää sitten veneen keulassa anopin mökiltä Saaristomeren halki ja on siitä saakka odottanut ehostusta. Pinta oli pinttynyt ja rähjäinen, joten maalia tarvittiin.

Siitä olis mun mielestä voinut tulla myös turkoosi, mutta yhteisymmärryksessä päädyttiin tummansiniseen. Vihdoin viime viikonloppuna kaappivanhus vaihtoi valmiina paikkaa paremmin esille.

Ja juu, jalkalistat on vielä maalaamatta ja kattolistatkin pitäis maalata toisen kerran... puuh!

Mökillä

alkavan syksyn tunnelmaa

kotimetsästä tuotuja sieniä

kaunis, tyyni ja hiljainen aamupäivä

kaapin maalausprojekti alkuun

pihapuuhastelua

pieni sadekuuro auringon lomassa

lounas terassilla

päiväunet

ja maailman hitain mökkimokkula (argh! mitä säätöä!)

mutta nyt on palju lämpiämässä

kohta saunakin

odotellaan vaan auringonlaskua

niin päästään nauttimaan lämpimästä kylvystä kuutamolla :)

Pikku hiljaa

sitä vois vaikka palailla tännekin.

Kevät ja kesä menivät vauhdilla. Loma loppui, koulut ja työt alkoivat. Uusi työ on mielenkiintoista ja haastavaa, eikä yksikään päivä ole samanlainen kuin edellinen. Aika ja energia menee opetteluun, eikä pitkä ajomatka töihin tietenkään helpota asiaa. Silti syksyinen arki on alkanut rullaamaan helpommin kuin kuvittelin.

Viikonloput menevät tietenkin mökillä, mutta jotain pikku projektia pitäisi toteuttaa täällä kotonakin. Seuraavaksi vois vaikka vähän päivittää tuota olkkaria...

Ohi on

neljä vuotta yrittäjyyttä. Suljin puodin oven lopullisesti vajaa pari viikkoa sitten.

Ja olo on mahtava - vapaa ja helpottunut! :) Aloin tulla mökkihöperöksi tuolla pienessä puodissani ja koska se ei nyt mikään kultakaivos ollut muutenkaan ja paikkakunnalle on tulossa lisää kilpailua, päätimme joulupyhinä liikkeen lopettamisesta.

 

Nyt on edessä uudet haasteet (hih, sain kivan työpaikan heti pari päivää viimeisen puotipäivän jälkeen!!), vapaat viikonloput ja muutenkin enemmän aikaa perheen kanssa. Niin ja palkka, sairaslomat ja lomatkin sitten joskus... ;) Sairaslomista puheen ollen tuntuu, että olen alkuvuoden aikana sairastanut kaikki ne flunssat ja influenssat yms. mitä en viime vuosien aikana ole ehtinyt potemaan!

Vielä olisi edessä hyllyjen purkaminen. Siinä kohtaa voi iskeä pieni haikeus, kun ne on aikoinaan ihan itse siihen paikoilleen rakennettu. Mutta eiköhän niillekin keksitä uusi elämä. :)

Nämä alla olevat kuvat on otettu joskus aikoinaan ennen avajaisia ikkunan paperista päätellen.

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

Joulurauhaa

Oikein rauhaisaa ja leppoisaa joulua kaikille

näiden viimevuotisten joulukuvien myötä!

Silloin oltiin mökillä, tänä vuonna perinteisesti kotona.

Wii oli tuolloin kova juttu, saapas nähdä mikä tänä jouluna.

Tontut ovat ainakin kuiskineet helpotusta äidinkin bloggailuharrastukseen...

Toivottavasti ovat oikeassa, sillä mielelläni olisin enemmän läsnä täälläkin.

♥

Kun iltakahdeksalta tänään suljen puodin oven, alkaa oma joulu.

Ilman ihania kotijoukkoja, erityisesti ilman miestä, ei meille ehtisi joulua tulemaankaan.

Viime postauksen jälkeen olen nimittäin tainnut olla ruhtinaalliset kaksi päivää vapaalla...

Silti tai ehkä juuri siksi meillä ei stressata eikä hössötetä, valmistaudutaan vaan mukavaan yhdessäoloon.

Ja arvatkaa vaan, onko kiva tästä lähteä vastasiivottuun ja koristeltuun kotiin... :)

Lupaan ottaa rennosti!

♥

Talvikoti

Jos meillä mökillä on valkoista ja valoisaa, niin kotona sitten onkin synkkää ja tummaa. Tai ainakin siltä se tuntuu, kun kesän jälkeen yrittää sopeutua elämään koko ajan kotona. Siinä saattaa ihan pikkuinen sisustusahdistuskin iskeä, kun tuntuu, ettei mitään voi muuttaa ilman, että muuttais kaiken. Tähänkin nurkkaukseen olis aika vaikea saada kesäisempää meininkiä pikkumuutoksilla... Mutta syksyn edetessä ja päivien lyhentyessä alkaa tunnelma taas olemaan kohdillaan.

Jotain muutosta sitä kuitenkin aina välillä kaipaa ja miettii vaihtoehtoja mielessään. Tässä eräänä iltana sitten istuskeltiin miehen kanssa tuossa sohvalla punaviinilasit kädessä jutustelemassa, kun esitin hänelle uusimman suunnitelmani. Useinhan näiden ehdotusten kanssa menee niin, että ensin tulee ehdoton ei, sitten pikku hiljaa pidemmän ajan kuluessa pehmittelee kunnes saa toisen suostumaan/innostumaan. On pari kertaa käynyt niinkin, että mies esittää asian lopulta omana ideanaan. Mutta nyt kävikin niin, meidän kummankin hämmästykseksi, että mies sanoi heti ok!

Ei me mitään isoa muutosta olla tekemässä, mutta huonekalukauppaan pääsee kuitenkin. Eilen jo vähän möbleerattiin, mutta saapa nähdä, koska ehditään ostoksille. Toivottavasti pian! Parasta koko hommassa lienee se, että itsellä on sisustusinto taas päällä!

Olis mulla muuten jo pari jatkoehdotustakin sille, mutta taidan odottaa, että nääkin tulee toteutettua... ;)

MUKAVAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

Meikäläisellä on tiedossa töitä, partioyöretki ja yhdet 50 v. -juhlat. Maanantaina pääsee sit taas töihin lepäämään... :)

Neiti A

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Se on nyt yhdeksän. Eikä enää suostu pukemaan pinkkiä. Tai oikeastaan ei mitään muutakaan. Paitsi mustaa. Ja onneksi sentään harmaata ja valkoista.


Se sai lahjaksi puikot ja lankaa ja nyt opetellaan neulomaan. Ompelukoneellakin se tykkää huristella.

Sen lempihahmo on Kiroileva Siili, mutta se ei itse kiroile. Sillä se on edelleen äidin pieni kiltti tyttö, joka vaan on just nyt aika rock.


Sitä tässä vaan ihmettelee, että mikä sen tyyli mahtaa olla teininä?

Terve kaverit!

Huhhuijaa, kun aika menee vauhdilla. Tarkoitukseton blogitauko venähti taas... sorry!

Leppoisan kesän jälkeen arkinen koulu/työ/harrastus -rumba tuntui vievän kaiken ajan. Nyt arki pyörii jo omalla painollaan, mutta syksy on salaa edennyt näin pitkälle. Mä elän vasta syyskuuta!!

Mökillä on sentään ehditty käymään ahkerasti. Vuoden viimeinen reissu oli viime viikonloppuna, mutta heti tammikuussa mennään taas. Kiirettä siis riittää loppuvuodeksikin.

Syksyistä mökkeilyä leimaa iltojen pimeys, joka tuo tietty ihan oman tunnelmansa. Ahkerointi vaihtuu oloiluksi. Sisällä kaminan lämmössä ja kynttilöiden valossa ei haittaa vaikka taivaalta tulis mitä!