Ohi on

neljä vuotta yrittäjyyttä. Suljin puodin oven lopullisesti vajaa pari viikkoa sitten.

Ja olo on mahtava - vapaa ja helpottunut! :) Aloin tulla mökkihöperöksi tuolla pienessä puodissani ja koska se ei nyt mikään kultakaivos ollut muutenkaan ja paikkakunnalle on tulossa lisää kilpailua, päätimme joulupyhinä liikkeen lopettamisesta.

 

Nyt on edessä uudet haasteet (hih, sain kivan työpaikan heti pari päivää viimeisen puotipäivän jälkeen!!), vapaat viikonloput ja muutenkin enemmän aikaa perheen kanssa. Niin ja palkka, sairaslomat ja lomatkin sitten joskus... ;) Sairaslomista puheen ollen tuntuu, että olen alkuvuoden aikana sairastanut kaikki ne flunssat ja influenssat yms. mitä en viime vuosien aikana ole ehtinyt potemaan!

Vielä olisi edessä hyllyjen purkaminen. Siinä kohtaa voi iskeä pieni haikeus, kun ne on aikoinaan ihan itse siihen paikoilleen rakennettu. Mutta eiköhän niillekin keksitä uusi elämä. :)

Nämä alla olevat kuvat on otettu joskus aikoinaan ennen avajaisia ikkunan paperista päätellen.

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

Joulurauhaa

Oikein rauhaisaa ja leppoisaa joulua kaikille

näiden viimevuotisten joulukuvien myötä!

Silloin oltiin mökillä, tänä vuonna perinteisesti kotona.

Wii oli tuolloin kova juttu, saapas nähdä mikä tänä jouluna.

Tontut ovat ainakin kuiskineet helpotusta äidinkin bloggailuharrastukseen...

Toivottavasti ovat oikeassa, sillä mielelläni olisin enemmän läsnä täälläkin.

♥

Kun iltakahdeksalta tänään suljen puodin oven, alkaa oma joulu.

Ilman ihania kotijoukkoja, erityisesti ilman miestä, ei meille ehtisi joulua tulemaankaan.

Viime postauksen jälkeen olen nimittäin tainnut olla ruhtinaalliset kaksi päivää vapaalla...

Silti tai ehkä juuri siksi meillä ei stressata eikä hössötetä, valmistaudutaan vaan mukavaan yhdessäoloon.

Ja arvatkaa vaan, onko kiva tästä lähteä vastasiivottuun ja koristeltuun kotiin... :)

Lupaan ottaa rennosti!

♥

Talvikoti

Jos meillä mökillä on valkoista ja valoisaa, niin kotona sitten onkin synkkää ja tummaa. Tai ainakin siltä se tuntuu, kun kesän jälkeen yrittää sopeutua elämään koko ajan kotona. Siinä saattaa ihan pikkuinen sisustusahdistuskin iskeä, kun tuntuu, ettei mitään voi muuttaa ilman, että muuttais kaiken. Tähänkin nurkkaukseen olis aika vaikea saada kesäisempää meininkiä pikkumuutoksilla... Mutta syksyn edetessä ja päivien lyhentyessä alkaa tunnelma taas olemaan kohdillaan.

Jotain muutosta sitä kuitenkin aina välillä kaipaa ja miettii vaihtoehtoja mielessään. Tässä eräänä iltana sitten istuskeltiin miehen kanssa tuossa sohvalla punaviinilasit kädessä jutustelemassa, kun esitin hänelle uusimman suunnitelmani. Useinhan näiden ehdotusten kanssa menee niin, että ensin tulee ehdoton ei, sitten pikku hiljaa pidemmän ajan kuluessa pehmittelee kunnes saa toisen suostumaan/innostumaan. On pari kertaa käynyt niinkin, että mies esittää asian lopulta omana ideanaan. Mutta nyt kävikin niin, meidän kummankin hämmästykseksi, että mies sanoi heti ok!

Ei me mitään isoa muutosta olla tekemässä, mutta huonekalukauppaan pääsee kuitenkin. Eilen jo vähän möbleerattiin, mutta saapa nähdä, koska ehditään ostoksille. Toivottavasti pian! Parasta koko hommassa lienee se, että itsellä on sisustusinto taas päällä!

Olis mulla muuten jo pari jatkoehdotustakin sille, mutta taidan odottaa, että nääkin tulee toteutettua... ;)

MUKAVAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

Meikäläisellä on tiedossa töitä, partioyöretki ja yhdet 50 v. -juhlat. Maanantaina pääsee sit taas töihin lepäämään... :)

Neiti A

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Se on nyt yhdeksän. Eikä enää suostu pukemaan pinkkiä. Tai oikeastaan ei mitään muutakaan. Paitsi mustaa. Ja onneksi sentään harmaata ja valkoista.


Se sai lahjaksi puikot ja lankaa ja nyt opetellaan neulomaan. Ompelukoneellakin se tykkää huristella.

Sen lempihahmo on Kiroileva Siili, mutta se ei itse kiroile. Sillä se on edelleen äidin pieni kiltti tyttö, joka vaan on just nyt aika rock.


Sitä tässä vaan ihmettelee, että mikä sen tyyli mahtaa olla teininä?

Terve kaverit!

Huhhuijaa, kun aika menee vauhdilla. Tarkoitukseton blogitauko venähti taas... sorry!

Leppoisan kesän jälkeen arkinen koulu/työ/harrastus -rumba tuntui vievän kaiken ajan. Nyt arki pyörii jo omalla painollaan, mutta syksy on salaa edennyt näin pitkälle. Mä elän vasta syyskuuta!!

Mökillä on sentään ehditty käymään ahkerasti. Vuoden viimeinen reissu oli viime viikonloppuna, mutta heti tammikuussa mennään taas. Kiirettä siis riittää loppuvuodeksikin.

Syksyistä mökkeilyä leimaa iltojen pimeys, joka tuo tietty ihan oman tunnelmansa. Ahkerointi vaihtuu oloiluksi. Sisällä kaminan lämmössä ja kynttilöiden valossa ei haittaa vaikka taivaalta tulis mitä!

Aarteenetsintää

Lomapäivät senkun soljuu läpi melkein huomaamatta. Ei tässä ole juuri koneelle ehtinyt. Tämäkin postaus piti tehdä jo heti Juhannuksen jälkeen, mutta tehdäänpä se nyt kuitenkin...

Juhannussunnuntaina serkkupojat naapurimökillä olivat löytäneet pullopostia. Jo aivan kulunut kirje oli englanniksi ja niinpä he lähtivät etsimään apua meiltä. Täällähän oli silloin paikalla viisi lasta - iät neljästä kahteentoista.

Kävi ilmi, että kirjeen oli kirjoittanut haaksirikkoutuneen laivan kapteeni vuonna 1808 (tai 1809), jolloin näillä seuduilla käytiin Ruotsin ja Venäjän välisiä meritaisteluita. Hän kertoi kirjeessään ehtineensä piilottaa aarteen ennen vihollisen saapumista ja antoi myös ohjeet sen löytämiseen. Koordinaatit kertoivat paikan suurelle kivelle, josta tähyilemällä näkyisi merkki ja merkin lähellä olevan kivikasan keskelle kun laittaisi täsmälleen 17 jalkaa pitkän tolpan, keskipäivän aikaan tolpan varjo näyttäisi aarteen paikan.

Ja niin lähdettiin isolla porukalla aarteenetsintään...

Vaikeinta oli löytää kivi, jolta tämä kallioon hakattu merkki vihdoin löytyi,

Tolppakin saatiin valmistettua ukin puuvajasta löytyneestä kepakosta, mutta aikaa oli vielä tunti puoleen päivään. Niinpä lapset päättelivät auringon kulun mukaan paikan, johon varjo lankeaisi. Ja ei kun kaivamaan...

Ja kyllähän sieltä jotain löytyikin.

Jalokiviä ja vanhoja rahoja!

 

Kiitos J & T jännästä seikkailusta!

P.S. Yllättävän hyvin isoimmatkin jaksoivat olla juonessa mukana, vaikka hieman skeptisiä olivatkin... ;)

Juhannus

aurinkoa

kesäruokaa ja -juomaa

leppoista yhdessäoloa

naurua

tarinoita

ystäviä läheltä ja kaukaa

terassilla yömyöhään

veneretki Vehmaalle

lasten riemua

vähän vauhdin hurmaakin

saunomista ja pelailua

aattoillan perinteinen näytelmä

kioskileikkejä

aarteen etsintää

Kiitos ystävät taas kerran hyvästä juhannusseurasta!

Kuvia tuli otettua paljon, mutta suurin osa kovin ei-anonyymejä... No, joku voi silti bongata itsensä heijastuksista ;)